Suurperhe-elämää maalla. Lapsia, lemmikkejä ja luomua. Puutarhastelua. Maatöitä, puutöitä, käsitöitä.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Väliaikaista hulluutta ja kummituksen tekosia




Täällä on vietetty sellaisia hulluja päiviä että huhhuh! Mennään sinne ja tänne, sinnetänne ja tonnekin. Ajetaan pitkin vitostietä, eestaas, ja tankataan aina kun mittari laskee punaiselle. Matkaan on päästävä vaikka keskellä yötä jos niikseen tulee, nääs meillä on täällä yllätysmomentti! Tähän asti ainakin jotkut meistä on viettäneet yöt kotona, ja viime viikolla yhtenä yönä oli kummistuskin. Se hakkasi seinää ja sai koirat juoksemaan pitkin taloa ja haukkumaan. Yritin pyytää sitä lähtemään pois, mutta pitkin yötä se aina välillä mekasti ja piti hereillä. Kerran aiemminkin meillä oli kummitus, kattilakaapissa. Se rämisytteli kattiloita keskellä kirkasta päivää, eikä me uskallettu muuta kuin kuunnella tuvan puolelta että joku siellä on oltava. Ehkäpä se nyt palasi muistuttamaan itsestään.

Yritetään me välillä ehtiä kuljeskelemaan pihallakin, tai jos ei muuta niin ainakin koomailemaan sohvannurkassa. Pikaista paluuta normaaliarkeen toivotaan ja odotetaan kovasti!

1 kommentti:

Pelaguu kirjoitti...

Hei Vianna! Niillä kummituksilla yleensä on jotain kerrottavaa. Tai yleensä, olen kuulluut, että ne ovat edes menneen ihmisen henkiä. Tai se ihmisen henki jää tavallaan leijumaan ilmaan. Ja jotta se kummitus menisi pois, pitäisi jotenkin yrittää kuunnella sitä, se yrittää jotain sanoa. Ja esim. jos talo kaipaa remonttia tai että sillä edesmenneellä ihmisellä on jäänyt jotain kesken tässä talossa, silloin se asia olisi hyvä saattaa loppuun ja antaa kummitukselle "hengelle" sielun rauha. Näin yleensä se katoaa ja sen sielulla on rauha.