Ohrapellolla

"Nyt on elokuu, ja minä olen viljaa."

Ihanat päivät

Olosuhteiden pakosta viime aikoina on tullut aika paljon ajeltua autolla, ja sama meno jatkuu yhä. Onneksi väliin on mahtunut hetkiä olla ihan pihalla tekemässä terapiahommia, kuten heinäpaalin pyörittelyä viinitarhassa tai talikon heiluttelua kasvimaalla. Tämä viikko onkin varmaan ollut kesän kuivin. Meidän pellolle on ilmestynyt valvatti, ja ötököitä on bongattu jos minkälaisia: sammakoita, heinäsirkkoja, hämähäkkejä, toukkia, perhosia. Hankintalistalla on pari kuutiota hiekkaa. Taidan heittäytyä ihan villiksi ja tarjoilla iltapalaksi jätskiä.

Sataman yö

Yksi juoksisi vaikka kaikki laitteet läpi ja ainakin kahteen kertaan, onneksi kaikkein hurjimpiin ei vielä ihan pääse. Toinen sanoo, että kyllä kaksi huvipuistokäyntiä on yhdelle kesälle jo liikaa - viisas lapsi! Saivat houkuteltua minut, korkeanpaikankammoisen maailmanpyörään. Ihan melkein uskalsin pitää silmät auki, ainakin alaspäin laskeuduttaessa. Hienointa oli valot hämärtyvässä illassa, harmi kun tuli niin vilu ettei viihdytty kauempaa.

Vielä kerran

 ..keittiö. Tiedän että voi jo kyllästyttää, mutta muapa ei :o) Asennettiin kaappien alle valot, ja taas on keittiö astetta ihanampi! Melkein voisin vaan istua penkillä ja nauttia tunnelmasta. Raivattiin myös vähän, ikkunan edestä revittiin pois nelimetrinen mäntytasohökötys, ja siirrettiin puusohva siihen. Maalasin yhden pirtinpenkin laventelinväriseksi ja vein sen keittiöön. Vielä yksi kaappi siirtyy keittiöön, sekä jostain taiotaan isompi pöytä, niin huonekalut on sitten kohdillaan. Muuten kyllä hommaa vielä riittää..

Vihdoin onnistuin saamaan kuvan, jossa näkyy ylä- ja alakaappien väriero. Kookos on tuollainen kermansävyinen ja alakaappien inkivääri kauniin ruskea, vähän kuin kaakao kermavaahdolla, ei ollenkaan inkiväärin värinen. Lupaan että esittelen sotkuista keittiötä seuraavan kerran vasta kun saadaan auton peräkontissa lojuva tiskiallaslöytö asennettua paikoilleen. Vaatii vesilukkojen hankkimisen ja pöytätasojen räätälöinnin, mutta sitten näyttää taas eriltä!

Viime päivät

On vietetty reissupäivä, näyttelypäivä, kaupunkipäivä, työntäyteinen päivä, jotkut on totutelleet taas koulupäiviin. Tämä päivä on vielä ihan arvoitus, olkoon se sitten kiva päivä. Ainakin sään puolesta näyttää loistavalta, pilvipoutaa on tarjolla. Nyt olis hirmu hönky päällä tehdä sitä tätä ja tota, maalata, kaivaa, istuttaa, suunnitella, sisustaa, mutta se mikä oikeasti pitää nyt tehdä on villakoirien häätöoperaatio. Poppi soimaan ja imurin varteen, mars!

Kookos ♥ Inkivääri

Ihan pikapikainen pikkupikkukurkistus ihaniin uusiin keittiönkaappeihin.

Maali Bloomin kookosmaali, täysmatta (joten käytännöllisyyden vuoksi jotain pitää pintaan vielä kehitellä, väritön vaha kenties?), yläkääpit maalattu sävyllä Kookos, alakaapit Inkiväärillä. Inkivääri on poistuva sävy, yritin ostaa lisää koska munsta se on kaunis (ei niinkään purkissa maalina, vaan maalattuna pintana), mutta eipä sitä ollutkaan enää saatavilla meiltäpäin. Onneksi olin aiemmin ostanut yhden neljänneslitran purkin tarjouksesta, ja onneksi se riitti kaikkiin alakaappeihin. (Tai jos totta puhutaan niin ihan kaikkia alakaappien ovia en ole vielä maalannut, koska en vielä osaa päättää tarvitseeko kahta viimeistä kaappia edes maalata vai keksinkö siihen jonkun systeemin. Mutta jos päätän maalata nekin, niin kyllä se yksi purkinloppu riittää.)

Mustat metallivetimet Ikeasta, niihin piti hommata pitemmät ruuvit kun meillä on niin paksua puuta kaapinovet, mutta nyt on paikallaan jo monta kahvaa. Lisää kahvoja ostan tänään, joten sitten saadaan kaikki kaapit valmiiksi ja kuntoon, eikä jäljellä olekaan enää kuin pöytätasojen vaihtaminen (sekä kaapinrunkojen näkyvien osien maalaaminen, ja loppujen seinä- ja kattopaneelejen maalaaminen, ja puuhellan valkaiseminen jajaja..). Sillä yllättäen välitilan kaakeli näyttää ihan ookoolta, enkä jaksa keksiä siihen mitään parempaakaan, joten se saa jäädä noin.

Ja nyt nokka kohti Ikeaa :o)

Haavat

Aamu

(Jos olisi ollut enemmän aikaa, olisin metsästänyt kasteisia hämähäkinverkkoja..)

Puolenyön pullat ja pari kuvaa keittiöstä

Kello lähestyy keskiyötä ja meillä leivotaan pullaa. Lapsi on toivonut pullia koko kesän, eikä edes synttäreille niitä ehditty leipoa. Monen kolean päivän jälkeen tänään oli vihdoin pakko lämmittää leivinuuni, ja lapsi komensi heti pullantekoon. Tein varmaan ensimmäisen kerran ikinä pullataikinan, hyvä minä! Onneksi pääsin luistamaan leipomisosuudesta, syömiseen kyllä osallistun ihan mielelläni.

Keittiössä tapahtuu kummia, kattokaa vaikka:

Kesäherkkuja

Omasta maasta saa nyt valkosipulia, perunaa, kyssäkaalia ja herneitä. (Huhuu, haluuks joku?) Siinäpä ne tämän kesän kasvatukset onkin, juuri muuta ei olla laitettu. No, porkkanat tietty, mutta ne kylvettiin vasta heinäkuulla, joten kovin suuret odotukset ei sadon suhteen ole.

Mom-miu kunnon metsästäjän tavoin pitää huolen omien herkkujen hankinnasta. Yritti tuoda rottaa sisälle, mutta ikkuna ei jostain kumman syystä juuri silloin auennut.. Kesän ällöin "herkku" tuli kuolleena (onneksi!) lasipurkissa ja viipyi vain hetken. Taitaa olla kotoisin vähän lämpöisemmästä ilmastosta hän, jaiks..

Yhtä juhlaa

Olen maalannut kaapinovia, siivonnut kuin hullu ja nähnyt lepakon. Juhlittiin 20-vuotista yhteistä taivalta ja kuopuksen synttäreitä, kävi vieraita ja hauskaa oli. Leikkimökkikin saatiin siivottua kesäkuntoon. Juhliminen on kivaa, mutta juhlien järjestäminen on kyllä kovaa hommaa! Yövieraitakin saatiin, ja lapset näkivät lammen rannalla karhun jäljet. Oli käynyt iso karhu ja pikkukarhu juomassa. Nettipimentoa kesti enemmän kuin kolme päivää, ja vettä jaksaa sataa aina vaan. Osalla lapsista alkoi jo koulu, lopuilla alkaa vasta viikon päästä, ehditään vielä vähän mökkeillä ja suunnitella huomiselle uimahallireissua.

180 astetta

Touhua ja tohinaa. Paikat saatava kuntoon ja nurkat tyhjiksi, tai urakka ainakin aloitettava. Välillä touhutaan siellä ja välillä täällä, ja kaiken lomassa pistetään nyt viimein keittiötäkin uuteen uskoon, remonttia vähän eteenpäin. (Keinovalokuvat näyttää vielä vähän kellertäviltä, vaikka aika hyvin olenkin oppinut säätämään  kamerasta valkotasapainoa kohdilleen.)

Siinäpä tämänhetkinen karu totuus, kuvallinen pyöräytys noin puolesta keittiöstä. Viimeisessä kuvassa on havaittavissa jotain kummaa.. Kaapinovet on vaihtaneet väriä! (Vanhat kahvat paikoillaan vain siksi etten hoksannut hankkia uusia samalla kuin hain maalia, ja ettei räppäkäpälät jätä mustia sormenjälkiä vaaleisiin oviin.) Seuraava ovipari on jo maalausasemalla eli pesuhuoneen lattialla saamassa pintaan uutta väriä. Tykkään! Ja sitten vasta tykkäänkin kun saan ihan kaikki ovet maalattua.

Uusi jääkaappi on parempi kuin pussillinen vanhoja

Koska:
* siinä on valot!
* siinä on pakastin (mahtuu lisää mansikoita :o)
* sekä jääpala-automaatti
* se pitää ruuat kylmänä, muttei pakasta niitä (paitsi tietysti pakastimen puolella)
* se on valkoinen (niinkuin oli kyllä vanhakin)
* se päästi vanhan jääkaapin tärkeään tehtavään mansikkakylmiöksi
* se saa muun keittiön näyttämään siltä että jotain tarttis tehrä, ja pian
* se syö vähemmän sähköä
* sen ovet menee kiinni ja pysyy kiinni, ja jos ne jää auki niin se osaa kertoa sen
* se tuli meille lahjaksi

Toisaalta:
* se pitää kovempaa ääntä kuin vanha
* se on vähän vaikeen muotoinen, leveä ja pullea mutta matala (tuotekehittelyosasto, huhuu!)
* se ei kuitenkaan ole sisätiloiltaan edes niin tilava kuin entinen
* sen pakastinosastokin on hirmu pieni
* sen tekemät jääpalat maistuu vähän pakastimelta