Arkisia uomia pitkin elämä kulkee. Tiskiä, pyykkiä (vesi toimii taas), ruuanlaittoa, kouluunviemistä, koulustahakemista, nukkumaanlaittamista, herättämistä. Sitäpä tämä. Mitä kaikkea äidin pitää jaksaa? Voisiko jostain vuokrata apuvoimia? Äitiydestä kun ei voi pitää lomaa..
Saamattomuus. Miten sen saisi kaikkoamaan? Millä saisi itsensä houkutelluksi tarttumaan toimeen? Tuntuu ettei oikein mikään huvita. Onneksi (?) osaan jossain määrin sietää keskeneräisyyttä, sotkuja. Laiskottelu tekee hyvää, mutta luulisi siinäkin joku raja olevan..
Joulukin on vielä puoliksi päällä. Joulukukat kuihtuneina ruukuissa ja maljakossa. Joululiina pöydällä, joulukilot vyötäröllä.
Mitähän sitä keksisi?
3 kommenttia:
Juuri tuota samaa täälläkin mukaanlukien laiskuus ja saamattomuus. Tyhmyys on minulla itsestäänselvyys ;) Tätä se juurikin on siinä töistä tulon ja töihin lähdön välissä :/
Ehkäpä huomenna se jokin piristys tms. saapuu...
Tsemppiä meille!
Ehkä se on sitäkin, että joulua tohinalla laitettiin ja sitten kun se on ohi iskee sellanen olo että ei jaksa tehä mitään.. itellä on sellanen olo nyt ja on ollu jo kauan.. ehkä jopa jonkun sortin masennuksestakin voi jo kohta alkaa mun kohdalla puhumaan. Kevätväsymystä, keskitalven jaksamattomuutta.. mitä tää nyt itse kullakin voi olla. Ja äideillä kun sitä hommaa todella piisaa ihan liiankin kanssa välillä ja siitä tosiaan ei lomalle pääse.. palkkatyön lisäksi se vielä niin kyllähän siinä työmaata piisaa. Ja piisaa ilman palkkatyötäkin. Tsemppiä, ootellaan inspistä..
Kuulostaa niin tutulta... Onhan sulla D-vitamiinit ja B-vitamiinitkin (itse syön orgaanista) kunnossa? Tsemiä, ehkä tämä on vaikea aika vuodesta. Lue hyviä kirjoja, niistä tulee hyvä olo, esim. Tal Ben-Shahar :).
Lähetä kommentti