Just nyt mulla tekis mieli haluta tehdä jotain. Siis että olis hirvee hinku johonkin, niin ettei melkein malttais odottaa että pääsee tekemään. Ihan sama mitä: lukemista, värkkäämistä, virkkaamista, maalaamista, remppaamista, mullankaivamista, valokuvaamista, jotain vaan. Mitähän se voisi olla..
Tätä nykyä kulutan päivittäin pari tuntia kylmässä navetassa perunan seurana istuen. Se on mun päivätyö. Perunanlajittelu ei kuitenkaan ole sellaista hommaa, että aamulla herätessä ois kiire sitä tekemään. Kun pojat on saatu kouluun, mulla on kiire katsomaan boksilta edellisen illan BB. Ja sitten vasta perunahommiin.
Kylmässä navetassa ei voi olla pitkään. Täytyy olla villasukat jalassa, mieluummin kahdet. Muita sukkiapa en koskaan käytäkään. Villasukat kuluu nopeasti puhki päkiän kohdalta, mulla on varmaan niin karheat jalkapohjat. Eilen onnistuin löytämään reiättömät villasukat! Joskus lainaan muiden yhtä isojalkaisten perheenjäsenten villasukkia, ne kun ei saa niitä kulutettua puhki.
Ja kyllä muualtakin palelee kuin vain varpaista. Kankut on aina ihan jäässä, vaikka mulla on sellanen eristävä istuinalusta pelhauksen alla ja monet housut jalassa. Aina kun tulen sisälle navetasta, istun hetken vessan lämpimällä lattialla. Siinä samalla olen suunnitellut vessaan sellasta vähän shakkiruudukasta lattiaa, ja seinään hempeän turkoosia vaakapanelointia. Ja kalusteet täytyis tietenkin myös uusia sopimaan pintoihin.
Siitä olen kovin iloinen, että kodinhoitokoppi on pysynyt siistinä. Samoin viereinen pukuhuone, ja siellä on jo seinät vaihtaneet väriä ja kattokin osittain. Niihinkin vois tulla sellaiset shakkiruutulattiat. Ja pukuhuoneeseen tarvitaan ehdottomasti peili ja penkki, ja yläkaapit joihin saa pinottua puhtaat pyyhkeet.
Muutenkin olen tosi kova suunnittelemaan kaikenlaista. Enimmäkseen sellaisia juttuja kuin parannuksia tähän meidän ihanaan kotiin, mitä laitetaan kasvimaalle kasvamaan ja mihin järjestykseen, kukkapenkkejä ja sen sellaisia. Oikeesti olenkin suunnittelualan yrittäjä. Sen lisäksi että olen maatalousyrittäjä. Ja emäntä, ja kotiäiti, ja, ja, ja..
Ja vielä kun jostain saisi jonkun joka - simsalabim vaan - toteuttais kaikki mun suunnitelmat. Lottovoitto vois auttaa kovasti, mutta en koskaan lottoa. Sen sijaan patistan kyllä Miestä lottoamaan. Miehen lottovoitot aion sijoittaa parhaalla mahdollisella tavalla: kotiin ja perheeseen.
Oikeesti olen kyllä hyvä kestämään kaaosta, keskeneräisyyttä ja väliaikaisratkaisuja. Tiettyyn pisteeseen. Ymmärrän hyvin, että ensin tehdään pelto- ym työt alta pois, ja sitten vasta jatketaan pääsiäisenä aloitettua keittiön lattialankkujen hiomista. Ja jaksan uskoa että lattian maalauskin on näköpiirissä. Ei kuulemma puutu kuin palettiveitsi niin päästään maalaamaan lankkuja. Niin sen hiomisen jälkeen siis.
Nämä satunnaiset paljastukset liittyvät tähän tunnustukseen,
jonka sain
Pionihulluutta ja puutarhaunelmia -blogin Tiinalta. Käykääpäs puutarhahullut Tiinan ihanassa blogissa kurkkaamassa kauniita kukkakuvia ja mukavia pihajuttuja.
Suurkiitos tunnustuksesta Tiinalle vielä kerran! Tykkään näistä kauheesti, varsinkin kun pääsee paljastelemaan asioita joita ei ehkä muuten tulisi kerrottua. Paljastusten myötä oppii aina vähän lisää muista kanssabloggaajista. Vai miten on, tuliko uutta tietoa?
Tunnustuksen saaneen kuuluu kiittää tunnustuksen antajaa, ja ojentaa se eteenpäin kahdeksalle ihanalle blogille. Sekä kertoa itsestään kahdeksan satunnaista asiaa. Kiitetty on, satunnaiset on kerrottu, ja se eteenpäin ojentaminen on aina yhtä vaikeaa.. Kaikki ei näistä tunnustuksista tykkää, monella tämän on jo saanut, ja monelle sen haluaisin antaa. Tässä nyt muutama erikseen mainittuna, muutkin saa mukaansa ottaa mikäli haluaa:
