Harrastanko konmaritusta? Kerran yritin aloittaa, mutta eipä musta sais minimalistia tekemälläkään. Vaikka ei kait se ole se pointti, vaan se ettei hilloa nurkissa mitään turhaa. Tulen hyvin toimeen vaikkei kaapissa olekaan kuin rajallinen määrä vaatteita, nekin enimmäkseen kirpparilta ostettuja, ja sinne päätyvätkin jos jostain syystä tulikin tehtyä vaaterintamalla hutiostos. Tosin työvaatteissa on jatkuva haku päällä - mistä sais kestäviä, mahdollisimman vastuullisia joogavaatteita ilman muovia? Muutaman pitkän topin olen pelastanut kirppiksiltä, mutta joogahousuja ei vaan tahdo olla olemassakaan, on vaan niitä muovisia sporttileggareita, iuuu.
Kun muutin tänne, päätin ettei koti täyty turhalla roinalla, ja aika hyvin olen päätöksessä pysynyt. Feng shui -kurssit jo aikoinaan opetti, että esineellä pitää olla funktio. Joka tavaran pitää olla jollain tapaa hyödyllinen, on se sitten vaikka vain kaunis katsella ja tuottaa sitä kautta iloa. Ja - eikä ehkä edes kovin yllättäen - olen löytänyt itsestäni pienen esteetikon, joka ei tarkoita sitä että koti on kuin suoraan sisustuslehdestä, vaan että siellä on juttuja jotka on mun mielestä kauniita, etten huoli mitä tahansa toisen ylijäämää ellen itse siitä oikeesti tykkää.
On kuitenkin olemassa asioita, joiden hankkimista en voi enkä välttämättä edes halua vastustaa, kuten viherkasvit. Elämä on opettanut tässäkin asiassa, tiedän ettei mun kannata satsasta saniaisiin tai muihin herkkiksiin jotka vaativat liian hyvää huolenpitoa. Mun kotona asuvat viherystävät on enimmäkseen paksulehtisiä, kestäviä tyyppejä, joukossa muutama vähän vaateliaampi tapaus joiden kanssa opettelen tulemaan toimeen.
Toinen mun heikkous on kiviystävät. Sanokaa vaan mistä sais kaikenvärisiä, kaikenlaisia kristalleja, noita Äiti Maan ihmeellisiä lahjoja mahdollisimman eettisesti tuotettuina ja isoissa erissä, niin ostaisin niitä kilokaupalla kuin irtokarkkeja ikään. Mitä valtavia maagisia voimia heillä onkaan, ja haluisinkin tehdä kristalligridejä ympäri kämppää ja erilaisia riipuksia mukana kannettaviksi (ja myyntiinkin tietty, tiedän että on olemassa muitakin yhtä hulluja kuin minä).
Eteeriset öljyt tuli mun elämään pari vuotta sitten vähän vahingossa. Inhoon kaikkee tekotuoksuja, mutta ai että nyt on ihanaa kun koti, pyykit ja itsekin voi tuoksua hyvältä ihan täysin luonnon omin voimin. Valikoimaa on kertynyt, ihan kaikkia en käytä säännöllisesti, mutta suurinta osaa suht usein. Öljyhyllykkö ilahduttaa myös värikkyydellään, rakastanhan myös sateenkaaria ja kaikkia sateenkaaren värejä.
Yrttiteehyllyssä näyttää myös siltä, että vähempikin riittäisi. Mutta silti hamstraan uusia paketteja aina jos tulee mielenkiintoisia yhdistelmiä vastaan tai joku vanha lempimaku on loppumassa. "Teen" juontikin on tullut mun elämään melko vastikään, säännöllisen epäsäännöllisesksi tavaksi lähinnä syys- ja talviaikaan. Ja nyt jo kokonaisen hyllyn ovat vallanneet, vaikka on siellä seassa vähän oikeetakin teetä vierasvaraksi. Vielä ei oo yhtään pakettia mennyt vanhaksi, pisteet siitä.
Enpä tiedä oisko kaikkein pahin hamsteroinnin kohde sittenkin langat.. Tää hirvittää jo vähän itteenikin, mutta minkäs teet kun on niin paljon kauniita aina uusia värejä ja sitä paitsi niistähän voi tehdä kaikkia hyödyllisiä juttuja. Pitäis vaan saada tehdyksi.. Sukkalangoissa on seassa muovia, sekään ei tunnu kovin kivalta mutta on kyllä siinä kohtaa riittävän hyvin perusteltu. Pitäis innostua taas makrameistakin, materiaalia kun löytyy vaikka muille jakaa (ehkä alankin suunnitella jotain kurssia aiheen ympärille, hmm - olisko vaikka makramee + jooga).
Niin ja joko sanoin että lankoja löytyy.. Eikä kaikki edes mahtuneet kuviin.
Onko sulla joku heikkous? Löytyykö sun kotoa jotain enemmän kuin tarpeeksi?