Vi... ...anna. Käytössä tosin vain pelkkä etunimi. Tätä ihan itse keksimääni nettiversiota ei oikeesti käytä kukaan, ehkä pitäis, sillä se ois varmasti ainakin noille meidän ulkomaalaisille helpompi lausua.
Jotkut kutsuvat minua...
äitiksi tai mummuksi, eipä enää nykyään juuri muuksi. Joskus teininä mulla oli kavereiden (ja isän!) keksimiä lempinimiä ja myöhemmin ukon käyttämä "hellittelynimi", mitkään niistä ei ole jääneet käyttöön.
Olen syntynyt...
Tuiran sairaalassa Oulussa. Ja niillä nurkilla asunutkin ensimmäiset melkein kymmenen vuotta, sen jälkeen muutettiin naapurikuntaan, josta sitten lähdin omaan elämään heti lukion jälkeen. Ensin Kuopioon kahteen eri osoitteeseen, sitten Oulun keskustaan, taas sinne naapurikuntaan missä vanhemmatkin vielä silloin asuivat, ja viimeksi noin 9 vuotta sitten tänne Ylä-Savon erämaahan luomupellon reunalle. On siis ollut aika pienet ympyrät loppujenlopuksi. Ehkäpä siitä johtuu tämä, että nyt pitää mennä ja nähdä maailmaa vähän joka suunnalta. Vaikka kyllä mä matkustellut olen jo aiemminkin ku vasta nyt viime vuosina.
Pienenä olin ihan varma, että minusta tulee...
öööö..isompi..? Ei mulla koskaan ollut mitään hienoja vastauksia kun ystäväkirjoissa kyseltiin mikä musta tulee isona, enkä oikein ole ollut ikinä kiinnostunut mistään ammateista, kun ei meilläkään vanhemmat käyny oikeissa töissä vaan olivat yrittäjiä. Muistan kuinka vaikuttunut olin kun joku oli vastannut ystäväkirjan kysymykseen että aika näyttää. Ehkä se sen tekee myös mun kohdalla. Nytkään mulla ei ole tietoa mikä musta isona tulee, pääasia että silleen onnellinen että uskallan elää omaa elämääni.
...mutta minusta tulikin...
äiti. Se on ehdottomasti mun pisin ja ansioitunein uraputkeni. Sen lisäksi musta tuli myös puutarhuri/luomuviljelijä, ja siitä tykkään kyllä kans hurjasti. En oikein ole vielä keksinyt mitä muutakaan mieluummin tekisin. En kuitenkaan edes halua osata tehdä tätä bisneksenä, vaan silleen mikä itsestä hyvältä tuntuu.
Kolme parasta piirrettä minussa...
se että minä oon minä, tämmönen hauska, hullu, aito, viksu, ihana paketti.
Kaupunki...
Iisalmi. Ihanan pieni ja symppis. Ja jos hieman isompi pitäis valita niin se olis Kuopio. Kottiinpäin meni tämä kysymys ihan täysin :o) Muuten en kyllä kaupungeista (enkä varsinkaan suur-) niin välitä, yritän enemmänkin pysyä kaupunkien ulkopuolella, oikeessa luonnossa ♥
Biisi...
ei pysty valitseen mitään kaikkien aikojen ultimaattisen parasta vain yhtä biisiä. Musaa on olemassa niin paljon hyvää, ja jonkun verran vielä parempaa. Olkoon tänään vaikka tämä, koska täysikuu :o) (vaikka onhan tuo aika teknopoppia mutta sanat!)
Juoma...
lähdevesi. En oikeestaan nykyään enää juo yhtään mitään muuta. Kahvia en koskaan ole oppinut juomaan, enkä oikein teetäkään. Rooibos menee tiukan paikan tullen. Maito on jäänyt pois, kaura"maito" toimii tarvittaessa korvikkeena. Alkoholitkin on kans jääneet tosi minimiin, ku ei vaan tunnu olevan tarvetta moiselle. Tämä vuonna join pari lasia viiniä ja muutaman madeiran Madeiralla.
Sarja...
tällä hetkellä iholla. Sen lisäks menee myös paluu alttarille, yökylässä maria veitola, huippis, riisutut, suomen ihanimmat häät. Semmosia pikku katsauksia oikeiden ihmisten elämään. Mitään keksittyjä käsikirjoitettuja en oo aikoihin kattonu (jos en nyt paljo muutakaan), paitsi nyt ku tuli tämä rimakauhua & rakkautta. Aikoinaan katoin twin peaksin kaikki jaksot, sillon ku se alunperin tuli, olin aika ylpee että onnistuin näkemään ne kaikki.
Kosmetiikkatuote...
kookosöljy. Sen lisäksi kananmuna, ruokasooda, palasaippua ja hammastahna. Eikä mitään muuta. Nuorena tuli naamaan laitettua jos jonkinlaista kosmetiikkaa, tais tulla kiintiö täyteen jo sillon. Nyt mä pyrin laittamaan iholleni vain tuotteita mitä voisin syödäkin.
Sovellus...
mitä mä eniten käytän? Facebook ja instagram, firefoxin selain (siis myös kännykässä), kamera, katsomo ja youtube, näitä eniten. Sillon tällön jotain muuta, kuten whatsappia, pinterestiä, jne.
Instagrammaaja...
seuraan kavereita ja sukulaisia, sekä joitain randomtyyppejä joilla on ihan mielettömän hienoja kuvia esim vegaaniherkuista, maisemista, kristalleista, sukkulenteista ynnä muusta kauniista.
Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen...
(sanonko.. ehkä mä nyt sitte sanon..) tuntuu että niitä on nytkin jo ihan tarpeeksi.. Vaan eipähän tartte mennä kovin kauas eteenpäin kun tilanne on jo ihan toinen. Mä vaan oon jo niin valmis lopettamaan tän talvilevon ja alottamaan oikeat työt!
Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä...
no en mitään kun en tunne koko systeemiä. Mun musa löytyy nykyään juutuubista, ja sieltä kuuntelen usein Coldplaytä. Lähes kaikki biisit käy, esim tää uus on tosi ♥, se ääni vaan on jotain niin semmosta joka iskee muhun, ja ne sanat ♥. Lähinnä äänen vuoksi kuuntelen myös tätä norjalaista Auroraa, ranskalaisia(?) Vianneytä ja Maitre Gimsiä, vaikka noista ranskisten sanoista mitään en ymmärräkään. Että näitä varmaan siis myös niiden mahdollisten lasillisten jälkeen. Ellei se sitten lähde sepikumpulais-linjalle..
Pakkaan mukaan matkalle...
passin ja hammasharjan, kameran, japanilaisristikkolehden (joka nykyään kulkee nimellä conceptis), kirjan, villasukat, viltin, kookosrasvan, sopivan vähän vaatetta. Mun reissukenkinä toimii converset, ja niiden lisäksi pitää ottaa kevyet lenkkarit ja tietysti paljasjalkakengät. Täytyykin tästä lähteä taas pakkaamaan :o)
Mitä teen kotona, kun kukaan ei näe...
eli siis melkein koko ajan.. Kuuntelen musaa, laulan ja tanssin, piirrän, maalaan, kirjoitan ajatustenvirtaa tai kiitollisuuspäiväkirjaa tai jotain, pötköttelen sängyssä, meditoin, kuuntelen ohjattuja visuaalisaatioita, hymyilen peilikuvalleni. Näitä nyt ainakin näin talviaikaan.
Viimeisin sisustusostokseni...
eilen pysähdyin Ikeaan ohikulkumatkalla, ja ostin hyllynkannakkeita. Jos ne ei ole sisustusta, niin nuo muutama viikko sitten saapuneet mandalakankaat ainakin on. Ja viherkasvit.
Paras tapa tuhlata 50€...
en minä tiiä, en osaa tuhlata. Varmaan se menis (niinku meneekin) ruokaan ja ihan yleisiin elämän kuluihin. Jos jotain erityistä pitäis viiskymppisellä ostaa, niin varmaan ostaisin jonkun ison kristallikivenmöhkäleen.
Ohjenuorani elämässä...
be yourself! Älä piilottele ittees, äläkä anna kenenkään muun määrittää mitä sä pystyt tai et pysty tekemään tai saavuttamaan. Jokaisessa päätöksessä kuuntele sydäntäsi, se tietää oikean suunnan ♥
Huh, olipa se urakka! Löytyikö vastauksista yllätyksiä?? Mitä sinä vastaisit näihin kysymyksiin?
