Lämpö, vesi, ilmastointi

Hrrrr.. Varsinainen koiranilma, kun ei koiratkaan viihdy ulkona. Pakkasasteita 25 ja tuiskuttaa vaakasuoraan peltojen yli. Tuulimyllylle olisi edelleen kysyntää. Tuohon tienvarteen pellon laidalle ollaan mietitty istutusta suojaamaan juuri tällaisilta viimoilta. Ensin se oli kuusiaita, mutta tällä hetkellä rivi herukoita tai jotain muita hyötypensaita.

Lämpöä saatiin lisää kun kutsuttiin kylään samainen setä joka aikoinaan on tuon maalämpöpumpun pannuhuoneeseen asentanut. Joku ihme maksimiraja oli asetettu ihan liian alas, sen kun sääti kohdalleen niin johan alkoi pirtti lämpenemään. Nyt on sisällä lämmintä jo lähes 20 astetta, kun vielä alkuviikosta noin 17. Makuuhuoneisiin käykin tuo alempi lämpö, mutta muuten on kyllä tuntunut vähän viileähköltä.

Yläkerran elokuvahuoneessa ei ole ollut lämmitystä lainkaan. Putket törröttää lattiasta, joten patterin sinnekin voisi laittaa. Ja laitettiinkin. Tee-se-itse-putkari asenteli sitä eilen, jostain syystä ei kuitenkaan lähtenyt vesi patterissa kiertämään. Aikansa sitä rassaili, ja sitten alkoi lämpenemään, patteri siis. Illalla aloin kuuntelemaan mikä rytmikäs naputus tuvan nurkasta kuuluu, ja ohos katosta tippuu vettä.. Ajateltiin jo että minkähänlainen vedenpaisumus elokuvahuoneessa on kun vesi tulee jo läpi.. Yläkerrassa ei kuitenkaan lattia lainehtinut, itse asiassa vettä ei ollut pisaraakaan. Putket kulkee suojaputkissa, eli pitäis näkyä joko patterin päässä tai pannarissa jos matkalta vuotaa. Varalta kuitenkin laskettiin patteri tyhjäksi ja kierto pois päältä.

Sitten alettiin miettiä että jospa välipohjassa onkin kuuraa/lunta/jäätä, joka alkoi sulamaan kun putket lämpesi.. Ihan hyvin voi olla ja onkin pieniä tuuletusrakosia hirsien välissä. Kunnon kylmäsillat, ihan hyvin näillä keleillä saattaa vetää välipohjan jäähän.. Ei kait se auta kuin kaivaa lattia auki ja kurkistaa missä vika piilee. Onneksi ei ole muovia missään välissä, eli jos jotain on päässyt kastumaan niin yhtä lailla se pääsee kuivumaankin.

Vesikin on taas reistaillut. Vaikka se nyt ei ole mikään uutinen.. Aikoinaan vesisysteemit on rakennettu niin järkevästi että painekytkin ja paisuntasäiliö on sijoitettu navettaan. Siellähän kuitenkin aina pidetään lämpöjä niin ei pääse systeemit jäätymään.. Eli me on jouduttu lämmittämään karjakeittiötä (sähköpatterilla..) koko talven, ja silti kovimpina pakkaspäivinä vesi lakkaa tulemasta hanasta. Silloin annetaan painekytkimelle täsmäpuhallusta auton sisätilalämppärillä. Pari kertaa on käynyt niin ettei se ole auttanut vaan putket on päässeet kunnolla jäätymään, ja on pitänyt sulattaa koko navetta, pitää padassa tulia ja täsmäpuhaltaa lattia kauttaaltaan..

Jatkossa ratkaisu saattaisi olla painekytkimen uudelleensijoitus siihen kuoppaan missä vesipumppukin on, ja paisuntasäiliön voisi kans viedä sinne tai sitten tuoda pannariin. Kesällä vasta aletaan niitä siirtelemään. Näillä toimenpiteillä luultiin että saadaan hommat kuntoon. Eilen sitten jotain meni vielä enemmän jäähän, saatiin kuitenkin vesi lopulta toimimaan. Tänä aamuna kuulin, että vettä valuu "jonnekin" noin litran minuutissa. Kuitenkaan se ei tule talosta, ei lämmityksestä eikä käyttövedestä, ehkä sitten joku sivuhaara tuolla maan alla on poksahtanut.. Joten nytpä näyttääkin siltä että ensi kesänä kaivetaan koko piha auki lähteelle asti (n. 50 m), ja laitetaan kaikki vesisysteemit uusiksi. Huoh..

Pikku-urakka

Viikko viikolta valoisammat iltapäivät on saaneet katselemaan puisia seiniä (sekä kattoja, lattioita, listoja, ovia, ikkunoita..) taas sillä silmällä. Keittiön eteistä vasten oleva paneeliseinä on jo vaihtanut väriä, ja kylläpä heti piristää! Toiselta keittiön paneeliseinältä pitää irroittaa niin monta listaa ja kaapinovea, että hyppäsin sen suosiolla yli. Sen sijaan siirryin maalipurkin kanssa ympäripaneloituun pukuhuoneeseen, jossa sudin yhteen seinänpätkään yhden kerroksen vaalennusta. Seuraavaksi jatkan kohti yläkertaa ja makuuhuoneen toista paneeliseinää. Maalauskohteista ei tosiaankaan ole pulaa.. Nyt kun keittiön lattian värikin on lyöty lukkoon, seuraavaksi pitäisikin marssia maalikauppaan, sitten tyhjentää keittiö ja hommata jostain hiomakone.. Mutta maalipurkista se kaikki lähtee.


Olipa jännä nähdä miten paljon teitä siellä "ruudun toisella puolen" käy kurkkimassa. Tämän aamun arvonnassa Onnetar arpoi pääpalkinnon voittajaksi Tatjan. Yllätykseksi päätin arpoa vielä herkullisen kakkospalkinnon, sen voitti Olivieno. Onnea molemmille!! Laittakaapa sähköistä postia tulemaan, niin laitan paketit postiin.

Iso kiitos kaikille teille jotka täällä käytte! Ihanaa viikonloppua!

Haaveilen

Viime aikoina olen nojatuolimatkaillut. Uusissakin paikoissa, kuten Gotlannissa, mutta olen myös käynyt läpi viime vuosina tehtyjä reissuja selailemalla kuvia. Lomakuvakirjoja on koneella sekä tekeillä että valmiina muutamia, ja yhden lähetin jo pari viikkoa sitten teetettäväksi. Odottelen innolla milloin valmis kirja kopsahtaa postilaatikkoon. Ehkä jo tänään..

Haaveilen myös pienestä lähilomasta kevään aikana, lumille ja uimaan tekisi mieli. Vuokattiin ehkä? Kesäreissun kohteena voisi olla vaikkapa Savonlinna. Kotiseutumatkalle lasten kanssa suunnataan Väisälänmäelle näkötornin juurelle eväitä syömään.

Kesähaaveita on kertynyt enemmänkin. Kiviaidan ympäröimä omenatarha kasvimaan jatkoksi olisi ihana! Kasvimaan kunnostus jatkunee. Marjakasveja haluan tulevana kesänä istuttaa, ainakin pensasmustikat, vadelmat, marjatuomipihlajat. Mansikoitahan onkin tulossa kokonainen pelto, mikäli suunnitelmat toteutuu. Pihalle kukkarunsautta perinneperennoilla, kaariportteja, pihakeinu..

Savusaunan taakse metsikköön haaveilen metsälammesta, jossa olisi pieni hiekkaranta.. Siihen äärelle rantamökki takkoineen. Piilopaikka jonne pääsee "lomalle" milloin vaan.


PS. Arvonta huomisaamuna..

Pihapiiri

Joulupukki toi meille hienon taulun, ilmakuvan meidän pihapiiristä. Onneksi kuva oli pieni, kehykset sekundaa - ne siis oli lupa sotkea.. - mutta ihan mukava saada muisto lähtötilanteesta, ensimmäisestä kesästä täällä.

Rakennuksia meillä on paljon, taloa lukuunottamatta kaikki vanhoja, enimmäkseen hirsirunkoisia. Talokin on hirsirunkoinen, mutta huomattavasti uudempi. Wanha pirtti on rakennettu noin vuonna 1870, aitat on varmaan samoilta ajoilta. Vanhat hirsikehikot on painuneet maahan, alimmat hirret pitäisi vaihtaa, osassa kattokin vuotaa. Paljon töitä siis tiedossa jos näitä meinaa pelastaa. Tarkoitus olisi mahdollisuuksien mukaan säästää vanhat rakennukset. Mutta jos tuntuu siltä ettei aika tai rahat riitä niin sitten joutuu miettimään uudestaan mitä niille tapahtuu..

Joululomalla hämärtyvässä pakkaspäivässä kuljin pellon poikki melkein metsän reunaan, ja sain kuin sainkin mahtumaan koko pihapiirin samaan kuvaan. Jos tuosta jotain saa selvää, niin vasemmalta alkaen kuvassa on leikkimökki, talo, aarreaitta, wanha pirtti, aitta, navetta, traktoritalli, vilja-aitta, autotalli, kuivaamo ja riihi.


PS. Arvonta loppuviikosta, vielä ehtii mukaan!

Uudenkuun päivä

Tänään. Kuukirja, eli Johanna Paunggerin ja Thomas Poppen Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa kertoo: Uudenkuun aikana ihmisiin, eläimiin ja kasveihin vaikuttaa hyvin erityinen impulssi. Jos esimerkiksi paastoaa yhden päivän ajan, välttyy monilta sairauksilta, koska kehon erityskyky on silloin suurimmillaan. Jos haluaa luopua huonoista tavoista, uudenkuun päivä on paras hetki aloittaa. Sairaat puut voivat toipua, jos ne leikataan uudenkuun aikana. Maa aloittaa sisäänhengityksen. Joten tänä uudenkuun päivänä paastoan. Huono tapa, josta haluan nyt luopua on ylensyöminen.

Tänään on kulunut vuosi siitä kun hankin itselleni uuden harrastuksen, nimittäin bloggaamisen. Blogia aloin kirjoittaa omaksi iloksi sekä siksi, että sukulaiset ja tuttavat voisivat kätevästi pysyä kärryillä meidän kuulumisista. Enpä osannut silloin arvata mitä kaikkea blogimaailma pitää sisällään. Niin paljon positiivisia juttuja olen täältä löytänyt, vinkkejä ja ideoita, kauneutta, viisautta, hyvää mieltä, ystävyyttäkin. Aikaahan se toki vie, sekä omien juttujen väsäily että varsinkin toisten blogien seuraaminen..

Juhlan kunniaksi arvon kaikkien tähän postaukseen kommentoineiden kesken kuvissa näkyvän piposen sekä levyn ehkäpä maailman parasta suklaata. Pipo on omin käsin virkattu seiskaveikasta, todennäköisesti mukana on lämmikkeenä muutama kissan- sekä koirankarva, ja saattaapa jokunen hiuskin löytyä. Suklaa sen sijaan ei ole kuvassa näkyvä Neitin nakertama levy, vaan aivan samanlainen aukaisematon paketti. Suklaa sisältää kaakaota vähintään 70 %, ja mukana on vadelmanmurusia. Herkkua!

Laiska, tyhmä ja saamaton

Arkisia uomia pitkin elämä kulkee. Tiskiä, pyykkiä (vesi toimii taas), ruuanlaittoa, kouluunviemistä, koulustahakemista, nukkumaanlaittamista, herättämistä. Sitäpä tämä. Mitä kaikkea äidin pitää jaksaa? Voisiko jostain vuokrata apuvoimia? Äitiydestä kun ei voi pitää lomaa..

Saamattomuus. Miten sen saisi kaikkoamaan? Millä saisi itsensä houkutelluksi tarttumaan toimeen? Tuntuu ettei oikein mikään huvita. Onneksi (?) osaan jossain määrin sietää keskeneräisyyttä, sotkuja. Laiskottelu tekee hyvää, mutta luulisi siinäkin joku raja olevan..

Joulukin on vielä puoliksi päällä. Joulukukat kuihtuneina ruukuissa ja maljakossa. Joululiina pöydällä, joulukilot vyötäröllä.

Mitähän sitä keksisi?

Pörröpuita ja muita

Aamu oli kaunis. Pörröpuita kuvasin ja ihastelin värejä. Kampaajalta hain uuden pään. Kuluttelin viisi tuntia kirjastossa, puistossa ja kaupassa suunnitelemassa ruokaostoksia. Ystävä kutsui kävelylle.

Vettä ei tule. Eilen oli sähkökatko, silloin ei pyöri vesipumppukaan. Sähköt tuli takaisin, vesi ei. Ei auta sulattelut, vika on moottorissa tai kytkimessä. Vettä voi tehdä lumesta. Tai sitten voi kävellä lähteelle metsän reunaan umpihankea sata metriä ja pilkkopimeässä liukkailla kivillä seisten kauhaista kanisterilla jääkylmää vettä.. Huomenna pitää selvittää missä vika oikeasti on ja korjata se. Ai niin, ulkovessa olisi tässä tilanteessa kätevä..

Talvilomalle

Tänään pakkasta enimmillään -25. Kylällä -27, Oulussa kuulemma -32. Toivottavasti auto suostuu huomennakin liikahtamaan, sillä koulun jälkeen lastaamme koko perheen plus koirat autoon ja käännämme nokan kohti pohjoista. Kissoille ja kanoille saimme kerrankin viikonloppuhoitajan. Harvinaista koko perheen lomaa siis tiedossa.

Lauantaina juhlimme uuden vauvan ristiäisiä. Neiti on onnesta soikeana kun pääsi kummiksi uudelle serkulle! Kyllähän vähän jänskättää.

Alussa

Jotenkin alkaa tuntua liialta tämä lorvailu. Vaikka toisaalta toivoisi loman jatkuvan aina vaan.. Ylihuomenna loppuu ensimmäisillä koululaisilla loma, ja se tietää äitillekin paluuta arkeen.

Tekisi mieli ottaa itseä niskasta kiinni, ja pistää järjestykseen kaikki repsottavat jutut: perhe, kodinhoito, itsestä huolehtiminen, yhteydenpito ystäviin - näitähän riittää. Tämä pariviikkonen on niin antaumuksella käytetty parisuhteen hyvinvoinnin hyväksi, että tuntuu kuin muuten elettäisiin kuin - hmmm - pellossa.. Mutta aivan varmasti asioiden selvittely, puhuminen, kaikki kahdenkeskiset hetket on olleet välttämättömiä. Nyt taas jaksaa kohdata arjen ja kiireen, pystyy laittamaan itsensä hetkeksi syrjään että koneisto pysyy käynnissä.

Aikomuksena on jatkossa vähintään kerran viikossa kysyä toisiltamme mitä kuuluu, missä mennään ja mikä on ollut erityisen mukavaa tai muuten mielenpainuvaa. Ehkä siten saadaan pidettyä kontakti yllä ja vähenee se vaara että toinen vaihtaa pysyvästi murinamoodille tai ajautuu ulottumattomiin.

Onneksi on nuo kaksi karvaista, partakoira ja pörrökoira, jotka pitävät muorin liikkeellä arjen alettuakin. Sillä mikään ei piristä mieltä niin hyvin kuin kuljeskelu ulkona auringon maalaillessa taivaalle aina uusia ja uusia sävyjä ihailtavaksi.