Arki alkakoon

Aikaisin aamulla. Pikku eskarilaisella tilava reppu kuten eskariesitteessä pyydettiin hommamaan pullollaan. Sadetakki ja kumpparit, ei kurahousuja, eskarilaiset ei käytä moisia, ovat jo niin isoja etteivät tarvitse. Toisessa lokerossa vaihtovaatteet, ihan vaan siksi jos vaikka joku sattuu kaatamaan maidot pitkin pöytiä ja osa valuu syliin. Ulkohousut - eli kaapista vanhat verkkarit kokoa 100 (!!), mutta mahtuu vielä eikä lahkeetkaan ole kauhean lyhyet. Housukauppaan täytyy siis lähteä piakkoin.. Vielä reissuvihko nimellä ja osoitteella sekä äitin puhelinnumerolla varustettuna. Sekä tietysti repun vetoketjussa oma avaimenperä - ilman avaimia tietysti - ja varalta vielä nimikyltti ja äitin puhelinnumero siinäkin. Lenkkareita etsittiin pitkin taloa illalla, ja löydettiin. Mahtuivat vielä jalkaankin. Vähän-Isomman lippis on hävinnyt. Onneksi on noita varahattuja, joista yksi jopa kelpuutettiin mukaan. Hupparit pojat suostuivat pukemaan päälle, ihme kyllä. Sukkia piti hämmästellä kun tuntuu ihan erilaiselta jaloissa koko kesän paljasvarpaisuuden jäljiltä. Ja tosiaan molemmat olivat ovenraossa crocsit jalassa jo menossa, kun huomautin että mitä jos kuitenkin laitettaisiin ne lenkkarit..

Koulubussia odotettiin pitkään. 7.20 alkoi jo tuntua että tuleeko se ollenkaan. Viime vuonna aikataulun mukaan bussin piti tulla 7.15, mutta jos siihen aikaan vasta meni tienvarteen, oli jo varmasti myöhästynyt kyydistä. Tuli se bussi. Eri bussi kuin viime vuonna. Kuski tervehti pojat, eskarilaisenkin oikein nimeltä ja sanoi kädestä päivää. Huolehti istumaan etupenkkiin, lapsi kuitenkin halusi veljen viereen sikaosastoon, ja sanoi että laittakaahan turvavyöt kiinni. Laittoikohan nuo.. Ovat kuulemma tehneet hieman muutoksia. Tästä lähtien sama bussi ajaa lapset kouluun ja koulusta kotiin, kuski on aina sama, ja siis onneksi eri kuin viime vuoden aamubussin kuski. Ja aikataulua on myöhäistetty, bussi on meidän kohdalla vasta 7.25! Joten hiphei, 10 minuuttia lisäaikaa talven pimeisiin aamuihin! Ihanaa!!

Ensi viikolla tähän porukkaan liittyy Vielä-Isompi, ja seuraavalla viikolla Neitikin. Tai ehkäpä nuoriso saakin kulkea koulumatkansa mopolla..

Pieni kalvapallelo

Eilen minusta tuli mummu :o), kun Neiti sai pienen karvavauvan. Illalla porukka kotiutui koiranhakumatkalta, ja ensimmäiseksi uudessa kodissa Pikkukoira pääsi tutustumaan Isokoiraan. Isokoira vähän ihmetteli pörröistä "siskontyttöä"..


Kotona oltiin babyproofattu alakerta ja pystytetty vähän aitoja, ettei pieni heti valtaa koko taloa. Sisätiloihinkin Pikkukoira tutustui hyvin tarkkaan. Ja löytyihän sieltä lattialta muutama murunen mutusteltavaksikin..


Ilta meni leikkiessä ja riehuessa. Yöllä sitten pitikin vähän itkeä oudossa paikassa, ja pitää ihmisiä hereillä. Aamulla Pikkukoira jaksoi hetken leikkiä, ja kömpi sitten sohvan alle päiväunille. Ihana nallukka..


Rodultaan Pikkukoira on keeshond. Pentu näyttää isommalta kuin onkaan noiden pörrökarvojen takia. On kissaa isompi, mutta kuitenkin kevyempi. Isokoira ei oikein vielä osaa leikkiä pienen kanssa, käyttäytyy hyvin rauhallisesti. Nytkö se sitten ihan yhtäkkiä aikuistui, jo neljän vuoden ikäisenä..? Kissat suhtautuu uuteen otukseen hyvin vaihtelevasti. Neitikissat kuikuilee kaapin päältä ja tekevät ohikävelyjä pennun nukkuessa. Noppunen sen sijaan on j ä r k y t t y n y t. Lymyää yläkerrassa, eikä tule edes syömään! Nyt on jotain tosissaan vikana. Jospa se siitä, ajan kanssa..

Vähän puutöitä

Lapset, varsinkin tuo pienimmäinen, on olleet jo pitkään vailla jotain leikkivempeleitä. Meillä on vain trampoliini ja sellainen vaijerirata, jossa voi istua kyydissä tai roikkua ja kasvatella käsivoimia. Kirjastosta usein tarttuu mukaan nikkarointikirjoja, ja monet ohjeet onkin talletettu myöhempää käyttöä varten. Joku aika sitten lainasin Anna & Anders Jeppsonin Nikkaroi itse kotiin ja puutarhaan -kirjan.


Siinä olikin hirveän monta mielenkiintoista nikkarointiprojektia ja käyttökelpoista ohjetta. Ja voi miten hihkututti Annan kirjoittaman esipuheen alkupätkä: "Olen usein ihmetellyt, miksemme vain mene sisustustavarataloon ja shoppaile kuten kaikki muut. Miksi meidän on aina kysyttävä itseltämme: voisiko sen tehdä itse? Tai: hienohan se on, mutta saattaisi toimia paremmin, jos tehtäisiin muutoksia sinne ja tänne. Tai: miksi maksaisimme noin paljon, kun voimme tehdä itse paljon halvemmalla." Ihan kuin teksti olisi omasta päästäni kotoisin, vaikkakin huomasin etten enää edes ihmettele miksemme shoppaile kuten muut. Ensimmäisenä täytyy tutkia mitä materiaalia jokin on, ja sitten miettiä josko joko minä tai Mies osaisi tehdä sellaisen..

No tässä tämä päivänsankari on päässyt testaamaan ihka uutta keinua. Huonompi homma, ettei tässä voi keikkua yksin, mutta toistaiseksi seuraa on riittänyt. Äitinkn pitäisi kuulemma vähän laihistua kevyemmäksi että voitaisiin helpommin keinua yhdessä..

Kesken lomailun

Täytyy pitää kokonainen työviikko! Olen saanut nuoren työelämään tutustujan touhuilemaan kanssani "töissä" tämän viikon. Kovasti on keksimistä työtehtävissä, kun tällä hetkellä on meneillään hiljaisempi kausi. Monet asiakkaat on peruuttaneet toimeksiantonsa, joten luvattua asiakaskäyntiä en saa taiottua tälle viikolle. Mutta sen puuttuessa olemme tettiläisen kanssa mittailleet tuota meidän pihaa ja piirrelleet sitä koneelle, ihan vaan harjoituksen vuoksi.

Itse kyllä huomaa että on taas tullut istuskeltua koneella hetkeä kauemmin. Hartiat meinaa mennä herkästi jumiin.. Kunhan koulut ja arki taas alkaa, täytyy hommata itselle joku mieluisa liikuntaharrastus. Tänä kesänä liikkuminen on patikoinnin ja kaivamisen lisäksi ollut lähinnä frisbiinheittoa, pihasulkapalloa ja tramppispomppuilua. Varsinaisen liikunnan lisäksi voisin hyvinkin retkahtaa joogaan tai pilatekseen. Kansalaisopiston kurssiohjelmaa odottelen jo..

Kahdestaan

Seitsemäntoista vuotta sitten tahdottiin. Näitä vuosittaisia merkkipäiviä on juhlistettu milloin mitenkin. Kerran ollaan oltu koko perhe risteilyllä. Yhtenä vuotena oltiin Kajaanissa retkeilemässä linnanraunioissa. Elokuvissa on käyty, syömässäkin joskus. Kerran otettiin kakkua evääksi ja lähdettiin lasten kanssa päiväksi Ainolan puistoon. Joskus on viety lapset yökylään ja jääty kahdestaan kotiin, katsottu silmiin ja juteltu yömyöhään. Kaksi kertaa on päästy lähtemään viikoksi reissuun, vähän syksymmällä tosin mutta näissä merkeissä kuitenkin, ja ilman lapsia. Arki vaatii oikeasti veronsa, toissavuonna viikon matkasta kolme ensimmäistä päivää meni siihen että istuttiin hiljaa ja välillä nukuttiin. Ei pidetty mykkäkoulua, ei vaan jaksettu edes puhua mitään..

Eilen oltiin Runnin terveyskylpylässä. Idyllinen paikka, mukavat ulkoilumaastot, repussa piknik-eväät ja väliin pulahdus kylpylässä. Näillä eväin kohti kahdeksattatoista hääpäivää..

Vuodessa

Huomaan että minulla on tänään päällä sama t-paita kun tasan vuosi sitten. Silloinkin oli kaunis kesäinen päivä. Aamulla startattiin muuttoauto kohti tuntematonta. Uuden kodin pihalla oli joukko sukulaisia jo odottamassa kun ajettiin pihaan. Auto tyhjeni suurelta osin sillä aikaa kun me käväistiin pikkuautolla Kuopion Nordeassa allekirjoittamassa loput paperit ja maksamassa isot rahat. Pankin kanssa naimisissaolo jatkuu vielä ainakin neljätoista vuotta. Illalla tuli lisää sukulaisia auttamaan loppujen tavaroiden purkamisessa ja paikoilleenlaittamisessa. Ihanaa kun on ympärillä turvaverkosto! Kiitos teille!

Vuoteen on mahtunut niin paljon. Tunteita laidasta laitaan. Hyviä hetkiä ja myös sitä nurjaa puolta. Valtavaa riemua vuosikausien haaveen toteutuessa: pihassa on hevosia! Pitkän ja pimeän talven aiheuttamaa uupumusta ja turtumusta. Isojen päätösten tekemistä ja haikeutta kun ei kaikki mennytkään niin kuin olin ajatellut, ja lopulta hevosista luopumisen vaikeutta. Samalla suunnatonta onnea tästä kaikesta ympärillä olevasta. Luonnossa liikkumista, pysähtymistä, pienistä hetkistä nauttimista. Elämää.

Tänään oltiin taas matkalla. Jotain jännää, ihanaa, melkein uutta ja erilaista on pian tiedossa..

Normikaaos

Pienen kanssa on palattu reissusta kotiin. Todellisuus taas vähän kolkuttelee.. Tärkeintä on kuitenkin että lapset, kissat, koira ja kukat on tullut hoidettua poissaollessani, tämän muun kaaoksen ehdin selvittää joskus myöhemmin.

Meillä oli mukava lomanen. Käytiin vähän touhuilemassa entisellä pihalla, leikattiin nurmikko ja nypittiin rikkaruohot pääkäytävän kivien välistä. Sekä syötiin mansikat penkeistä. Muutamat kasvit oli intoutuneet kasvattamaan lonkeroitaan poluille, niitä piti vähän typistää. Sisälläkin pyörähdettiin tarkistamassa että kaikki on kunnossa. Nyt sais jo talo saada uudet asukkaat..


Käytiin vähän myös shoppailemassa, Pieni on halunnut edellisestä kerrasta eli vapusta asti käydä Zeppeliinissä paninilla, joten siellä oli pakko käydä. Löytyi vähän aleale-vaatteita, sekä muutama syksyn uutuus tulevalle eskarilaiselle. Itselle ostin kenkiä, kun huomasin ettei crocsit jalassa voi ihan joka paikkaan mennä.. Rannallekin ehdittiin testaamaan uusia uikkareita.


Tänään Itä-Suomessa tuulee. Eliittikisoissa tiedossa tuulituloksia. Illalla on tiedossa kivaa myös antipenkkiurheilijoille.