Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Ikuinen kesä





Eilen vietin laiskaa päivää, loikoilin terassilla ja mietin että oishan se ihanaa jos ois aina kesä. Semmonen Suomen kesä parhaimmillaan: sinitaivasta, auringonpaahtamaa ihoa, haalistuneita hiuksia, kaikkialla kukkia, värejä ja iloisia ihmisiä ohuissa kesähepeneissään, huolettomuutta ja kiireettömyyttä, vois juosta paljain varpain, pääsis uimaan koska vaan, ja tuoreet eväät vois noukkia suoraan pihalta. Aloin muistella aikaa reilu 20 vuotta sitten, kun joulun alla lennähdettiin talvea karkuun Uuden-Seelannin alkukesään. Joskus toukokuun paikkeilla alkoi tuntua siltä että nyt muuten riittäis tää ainainen kesä, haluun syksyn kirpsakat aamut, sumut ja tuoksut. Mutta onhan se totta, että tämä meidän kesä on vähän liian lyhyt. Että miten sitä onkin valinnut syntyä just tälle pallonkolkalle. Leppoisa pohdiskelu saattoi poikia pari uutta ideaa..

maanantai 27. heinäkuuta 2020

Heipat





Ilmeisesti joku aallonpohja on nyt saavutettu. Kävin maalla tyhjentämässä mun makkarin, sinne tulee loppuviikosta uudet väliaikaiset asukkaat. Aikamoista surutyötä teetättää, vaikka tiedän että palaan sinne vielä. Mulla on nääs suuria suunnitelmia tuon paikan varalle, ensin vaan pitää hetki vetää happea, löytää kaikki oman voiman rippeet, ja lopulta luoda just semmonen unelmien elämä ku haluan. Nyt pienin askelin eteenpäin.

Ihanuutta viikkoosi, muista olla hyvä itsellesi

keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Taikametsässä









Se rakastaa metsiä, isoja puita, juurakkoisia kiemurtelevia polkuja, pehmeää maata jalkojen alla, vihreää, auringonpilkahduksia kurkkimassa puiden välistä, maan ja puun tuoksua sekä luonnon ääniä. Uudenkuun päivänä se kävi Korkeakoskella puoliksi juoksemassa Kanjonin kierroksen puoleen väliin ja takas, väistelemässä itikoita, napsimassa uusia metsäkuvia, hyppimässä kalliolla, syömässä mustikoita ja nauttimassa ison annoksen metsän taikaa. Lovelovelove!

maanantai 20. heinäkuuta 2020

Kyllä


Uudenkuun päivä, aamuinen yllättävä siivouspuuska, iltapäivän leppoisa oleilu puolipilvisellä takapihalla kirjan kanssa. Tämä teksti puhutteli tänään jotenkin erityisen paljon:


"Sano kyllä jollekin, mistä pidät. Sano sitten kyllä jollekin neutraalille asialle. Kumpikin sujunee vaivatta.

Sano sitten kyllä jollekin, mistä et pidä. Onnistutko siinäkin? Yritä tuntea tätä tehdessäsi, että sinussa ei ole mitään vikaa, vaikka se, mistä et pidä, on olemassa. Yritä myös tuntea myönteisessä vastauksessasi hyväksyntää, antautumista tosiseikoille sellaisina kuin ne ovat, siitä riippumatta, miellyttävätkö ne sinua vai eivät.

Yritä sanoa kyllä vielä muillekin asioille, joista et oikein pidä. Et sano kyllä sen merkkinä, että hyväksyisit ne, vaan sanot esimerkikisi: ”Kyllä, retkipäivänä sataa.” ”Kyllä, planeetallamme on köyhiä ja nälkäisiä ihmisiä.” ”Kyllä, urakehitykseni on pysähtynyt.” ”Kyllä, sain keskenmenon.” ”Kyllä, hyvällä ystävälläni on syöpä.” Kyllä, niin on. ”Kyllä” liikenneruuhkalle. ”Kyllä” sille työlle, jota teet. ”Kyllä” sille keholle, joka on sinun.


”Kyllä” elämän ylä- ja alamäille: suurille ja pienille; hyville, huonoille ja merkityksettömille; menneille, nykyisille ja tuleville. ”Kyllä” nuoremmalle sisarukselle, jonka syntymä kaatoi sinut valtaistuimelta. ”Kyllä” vanhempiesi aikaansaannoksille ja sukusi olosuhteille. ”Kyllä” lapsuudenkodista lähdettyäsi tekemillesi ratkaisuille. ”Kyllä” sille, mitä olet tänään nauttinut aamiaiseksi. ”Kyllä” muutolle uudelle paikkakunnalle. ”Kyllä” petikumppanillesi – tai ”kyllä” sille, että sinulla ei ole petikumppania. ”Kyllä” lasten saamiselle – tai sille, että niitä ei ole.

Sano ”kyllä” kaikelle, mitä mieleen nousee. ”Kyllä” tunteille, tuntemuksille, ajatuksille, mielikuville, muistoille, haluille. Jopa asioille, joita on hillittävä, kuten vihaiselle mielijohteelle lyödä jotakin, ansaitsemattomalle itsekritiikille tai riippuvuudelle.

Sano ”kyllä” kaikille ominaisuuksille elämääsi koskettavissa ihmisissä. ”Kyllä” vanhempiesi rakkaudelle ja myös niille ominaisuuksille, jotka häiritsivät sinua. ”Kyllä” ystävän omituisuuksille hänen hyvän huumorintajunsa ja kärsivällisyytensä lisäksi, ”kyllä” toisen ystävän vilpittömyydelle hänen huonotuulisuutensa ja kriittisyytensä lisäksi. ”Kyllä” lapsen, sukulaisen, kaukaisen tuttavan tai vastustajan jokaiselle piirteelle.

Ja vielä ”kyllä” omille erilaisille puolillesi, olivat ne mitä tahansa. Älä valikoi ja nirsoile vaan sano KYLLÄ kaikelle mitä sisälläsi on.


Sano ”kyllä” asioille, joita tarvitset. Sano ”kyllä” tarpeelle saada enemmän aikaa itsellesi, saada liikuntaa ja rakkautta, vähentää makeisia, vähentää vihaamista. Kokeile myös sanoa ”ei” näille tarpeille mielessäsi tai ääneen, ja kuulostele, miltä se tuntuu. Sano sen jälkeen niille taas ”kyllä”.

Sano ”kyllä” teoille. Tälle suudelmalle, tälle rakastelulle, tälle suola-astian kurottamiselle, tälle hampaiden harjaamiselle, näille viimeisille hyvästeille rakastetun kanssa.

Pane merkille, milloin haluat sanoa ”ei”. Katso sitten, mitä tapahtuu, jos sanot ”kyllä” joillekin niistä asioista, joille aiemmin sanoit ”ei”.

Sano ”kyllä” elossa olemiselle. ”Kyllä” elämälle. ”Kyllä” omalle elämällesi. Jokaiselle vuodelle, jokaiselle päivälle. ”Kyllä” jokaiselle minuutille.

Kuvittele, että elämä kuiskailee ”kyllä”. ”Kyllä” kaikille olennoille, ja ”kyllä” sinulle. Kaikki, mille olet sanonut ”kyllä”, vastaa sinulle ”kyllä”. Jopa nekin asiat, joille olet sanonut ”ei”, sanovat sinulle ”kyllä”.

Jokainen henkäys, jokainen sydämen sykäys, jokainen synapsin lävistävä viesti: jokainen niistä sanoo ”kyllä”. ”Kyllä”, kaikki ”kyllä”, kaikki sanomassa ”kyllä”.

Kyllä."

~ Rick Hanson: Kehitä buddhan aivot – 52 helppoa harjoitusta

lauantai 18. heinäkuuta 2020

Yhtä aika tyhjä ja täysi





Tanssinope kävi taannoin mun yinjoogassa, ja siitä se ajatus sitten lähti: pidettäis tapahtuma, jossa ensin olis itämaista tanssia, kunnon ränttätänttää kolikkovyöt kilisten ja hiki virraten, ja pienen huilitauon jälkeen täysi pysähtyminen yinjoogan muodossa. Nyt se on tehty, ja oli kyllä niin täydellinen kombo! Lähes kaikki osallistujat oli jossain määrin tanssitaustaisia, jooga - ja erityisesti yin oli monelle vierasta. Mutta ai että sitä olotilaa illan päätteeksi! Ilmeet ihmisten kasvoilla oli niin autuaita, kukaan ei olisi halunnut lähteä, ja joku jopa sanoi että pitäis joka tanssitunnin jälkeen olla yinjoogaa. Tasapaino. Otamme joskus uusiksi, tämä oli kaikkien toive.

(PS. Edellisen postauksen kyselyyn saa edelleen vastata, jokainen ajatus aiheeseen liittyen on mulle arvokas. Kiitos! )

tiistai 14. heinäkuuta 2020

Kysely





Tiedän kyllä että tämän blogin yleisö on minipieni, mutta teen parhaillaan innolla suunnitelmia tulevalle ja tarvitsen mahdollisimman laajan pohjan, joten kysynpä teiltäkin:

Jos lähtisit jonnekin ohjatulle itsestähuolehtimisreissulle tai lomalle, niin
1. Minne lähtisit? Mahdollisimman lähelle? Kotimaahan? Ulkomaille? Vai etkö lähtisi minnekään? Vaikuttaisko ajankohta (vuodenaika/lomakausi jne) sun lähtemiseen?
2. Kauanko siellä olisit? Muutaman tunnin/puoli päivää? Yhden yön yli? Pidennetyn viikonlopun/useamman päivän? Kokonaisen viikon? Vieläkin kauemmin?
3. Mitä siellä tekisit? Olisit vaan? Söisit ja nukkuisit hyvin? Ulkoilisit, yksin vai ryhmässä? Osallistuisit ohjattuihin juttuihin esim. joogaan, vai minkälaiseen toimintaan? Kuuntelisit hyvinvointiluentoja? Opettelisit jonkin uuden esim. kädentaidon? Kävisit hemmoteluhoidoissa? Jotain ihan muuta, mitä? Mitä et ainakaan haluaisi tehdä?
4. Muuta tärkeää? Oisko sun mielessä muita tärkeitä juttuja aiheeseen liittyen? Kerro!

Suurkiitos, jos viitsit hetken käyttää aikaa vastaamiseen!
Voit vastata myös sähköpostilla: hirvirpi (ät) hotmail.com

lauantai 11. heinäkuuta 2020

Rannalla ruikuttaa





Jos joskus illansuussa saa yhtäkkisen idean pakata kassiin roskakaappiin kertyneet kierrätysmetallit ja -lasit, sekä kameran ja kaiken varalta aurinkolasitkin, laittaa luureihin pyörimään suomifolk-soittolistan ja lähtee pitkästä aikaa kävelylle kierrätyspisteen kautta rantaa kohti, niin miksi, oi miksi ei tajua ottaa mukaan edes pyyhettä - ja ehkä uikkareitakin kun kyseessä on yleinen ranta? Eihän siellä uimareita ollut, lauma lapsia kirmaili kahlaamaan rantaveteen, sääskiä muutamia, yllättävän lämmintä kesävillapaidassa, poutasää ja välillä aurinko melkein kuulsi pilvien läpi. Katoin pitkään järven pintaa, napsin kuvia, ja olisin niiiin halunnut pulahtaa veteen. Ei ison järven vesi hetkessä jäähdy, olis varmaan ollut vallan mainiosti ihan uimakelvollista. Huomenna kyllä ajelen maalle ja hyppään lampeen vaikka ois kuinka viileetä vettä!

maanantai 6. heinäkuuta 2020

Päivät, joina ei tapahdu mitään





Epävakaista lomasäätä, mutta ei se mitään. Herään aamulla (toisinaan jo aamuyöllä), rakastan hitaita aamuja, sitä kun saan vessareissun jälkeen kömpiä takas peiton alle. Brunssi puolenpäivän aikaan, siihen mennessä on lojuilusta huolimatta ehtinyt jo vaikka mitä. On syntynyt villasukkia, makrameejuttuja - joskus pitäis niistä ottaa kunnon kuvia, ja 3000 palan palapelikin valmistuu pikkuhiljaa. Ei mitenkään tärkeää, mutta silti hyvin merkityksellistä tekemistä. Välillä hurautan maalle istuskelemaan traktorinkoppiin tai porkkanapellolle, missä milloinkin eniten apua tarvitaan. Ja uimaankin on vielä päässyt, ei ihan joka päivä mutta usein kuitenkin. Lomabliss