Tervetuloa tanssimaan ja joogaamaan 17.-18.6.

Meidän niin suosittu itämaisen tanssin ja yinjoogan combo laajenee tänä kesänä! Tätä on suunniteltu pitkään ja huolella, ja nyt se on julkista: Miltä kuuloistaisi kokonainen tanssin ja joogan viikonloppu kesäkuussa Maaningalla? On kuulkaas tulossa sellainen viikonloppu johon itsekin haluaisin osallistua, vaikken olisikaan "töissä" siellä. Annas kun kerron lisää:

Viikonlopun aikana keskitymme itämaiseen tanssiin ja rauhalliseen yinpainotteiseen joogaan kauniissa maalaismaisemassa. Tauoilla voit istuskella kauniissa pihapiirissä, tehdä lähistöllä pienen kävelylenkin metsässä tai soudella järvellä. Jos luova maalaus kiinnostaa, saat siihen halutessasi opastusta. Osallistuaksesi viikonloppuun et tarvitse aiempaa kokemusta, mielenkiinto aihetta kohtaan riittää.

Itämaisen tanssin osuudet ohjaa Tanssiva Taidevalaja Kirsi Siponen Lapinlahdelta. Tanssissa tutustutaan itämaisen tanssin liikeratoihin ja perusliikkeisiin monipuolisen arabimusiikin rytmein. Löydetään oman kehon kaaret ja kahdeksikot, ympyrät ja aksentit liikkeinä. Lisätään muutamat askellukset sekä isolaatiotekniikaa, ja muodostetaan näistä lyhyitä tanssillisia liikesarjoja, joista lopuksi muotoutuu helpohko koreografia. Viikonlopun tyylinä on baladi, jota "kaikki tanssii". Se on naisten keskenään tanssimaa tanssia, naisellista, mehevää, maanläheistä ja juurevaa. Koetaan yhdessä tanssin ilo ja riemu!

Jooga-, rentoutus- ja äänimaljaosuudet vetää kokenut joogaohjaaja Virpi Hirvonen Lapinlahdelta. Viikonlopun joogaharjoituksissa keskitytään rauhoittumiseen ja rentoutumiseen sekä lempeään, palauttavaan liikkeeseen kehon tarpeita kuulostellen. Jokainen tekee harjoituksesta itselleen sopivan, eli sinun ei tarvitse olla notkea eikä tietää joogasta mitään etukäteen, voit osallistua juuri sellaisena kuin olet.

Luovassa maalauksessa auttaa Esulan "emäntä", harrastajamaalari Teresa Rönkä. Maalaamisen ei ole tarkoitus olla ohjattua toimintaa, vaan inspiraatiosta syntyvää ilottelua. Aihe on täysin vapaa, ja nopeasti kuivuvilla vesiliukoisilla maaleilla voit tehdä rohkeasti kokeiluja. Maalaukset tehdään vain itseä varten, eikä niitä tarvitse esitellä. Jos sää on hyvä, myös ulkona voi maalata.

Kurssi pidetään Pohjois-Savossa Maaningalla idyllisessä maalaismaisemassa. Esulan maalaistalon vanhassa pihapiirissä puhuttelee maiseman avaruus, alati muuntuva luonto sekä ympäröivä hiljaisuus. Tarvittaessa kyyti järjestyy lähimmältä juna-asemalta (Lapinlahti 25 km tai Siilinjärvi 40 km). Koitetaan järjestellä myös kimppakyytejä, jos osallistujia on tulossa samasta suunnasta. Jos tulet omalla autolla, voit parkkeerata pihapiiriin.

Kurssin ohjelma ja majoitus järjestetään yksityisenä loma-asuntona toimivassa päärakennuksessa. Majoitukseen on käytössä 4 kpl kahden hengen makuuhuonetta, sekä rantasaunan takkahuone kahdelle henkilölle. Puulämmitteinen rantasauna, jossa on erillinen puku/makuuhuone sijaitsee 100 m päärakennuksesta. Kurssilla on tarjolla laktoositonta kasvisruokaa, lisäksi teetä, pähkinöitä ja tuoreita hedelmiä on koko ajan saatavilla. Erikoisruokavaliot huomioidaan tarvittaessa.

Early bird-hinta viikonlopulle on 239 €, kun ilmoittaudut 1.5. mennessä. Tämän jälkeen ilmoittautuville hinta on 259 €. Hintaan sisältyy kaikki ohjelman mukaiset tanssi-, jooga- ja rentoutusohjaukset, ruokailut (1 x aamiainen, 2 x lounas, 1 x  päivällinen, 1 iltapala + välipalat) sekä majoitus (la-su yö). Kurssille otetaan max 10 henkilöä rajallisen majoituskapasiteetin vuoksi. Tarkemmat ohjeet maksusta lähetetään osallistujille myöhemmin. Voit maksaa kurssin joogaosuudet myös epassi- tai smartum -liikuntaedulla. Sitovat ilmoittautumiset viikonloppuun 5.6. mennessä Kirsille viestillä numeroon 050 4650 888 tai sähköpostitse tanssivataidevalaja@gmail.com Ilmoitathan samalla majoitustoiveesi (jos et tarvitse majoitusta, tai tarvitset majoituksen jo perjantaiksi) sekä ruokarajoitteet.

Viikonlopun ohjelma ja aikataulu ovat suuntaa-antavia. Etenemme rauhallisesti ja toivomme, että jokainen ehtisi myös huilata ja nauttia luonnosta. Jos tuntuu, että jokin osio on tarvetta jättää väliin, sen voi tehdä hyvällä omallatunnolla. Viikonkopun aikana ei ole tavoitteita tai suorituspaineita, jokainen saa kuunnella omaa sisäistä ohjaustaan. Alustava kurssiohjelma (aikataulu on viitteellinen, edetään rennosti ja ryhmää kuunnellen):

Lauantai 17.6.
klo 10 kokoontuminen, smoothie-tarjoilu, majoittuminen
klo 11 tanssi ja loppuvenyttely joogan keinoin
klo 13.30 lounas
klo 14-15 lepotauko, ulkoilua
klo 15 tanssi
klo 17.30 illallinen
klo 18 lepotauko, ulkoilua, saunamahdollisuus
klo 19.30 yinjooga
klo 21 saunomista pienryhmissä ja iltapala

Sunnuntai 18.6.
klo 8.45 smoothie
klo 9 aamujooga
klo 10 aamupala
klo 11 tanssi
klo 12.30 luova tauko, maalausta, lepoa, ulkoilua
klo 13.30 lounas
klo 14.30 tanssi ja äänimaljarentoutus
klo 16.30 loppupiiri
klo 17.30 pakkaaminen ja kotiinlähtö

Sydämellisesti tanssiin ja rauhoittumiseen kutsuen,

Kirsi, Virpi ja Teresa

Oli tarkoitus

Lomaviikko (tai no, lomapäivät) tuli ja meni. Olin ajatellut että ehkä vihdoinkin ehtisin syväpuhdistaa mun takkupään, tehdä veroilmoituksen, suunnitella kesän kuvioita, ja nauttia ihanista ilmoista. Enpä juurikaan ehtinyt, mutta sen sijaan suurena saavutuksena sain käytyä kaupungissa viemässä iiiison kasan tavaraa kirpulle, ja samalla käytiin yhden poikasen kanssa syömässä ja ruokakaupassa. Lomaviikon työkeikka ihmisiä rentouttaen poiki muutaman vastaavan keikan lisää, eli kannatti uhrata yksi vapaapäivä. Kahvilahommissa vierähti pari päivää, ja ystävien kanssa vietettiin ihana ilta tulevia reissuja suunnitellen. Niin ja päätin sitten pitää yhden etäjoogankin lomalla, jotenkin niitä on niin kiva tehdä silloin kun ei ole pakko. Postissa odottaa paketti joka oli tarkoitus eilen hakea, mutta vaikka kävin kaupassa niin en muistanut käydä postin lokerolta sitä noutamassa. Tänään pitää kyllä kurvata töistä kotiin sitä kautta, odotan niin kovasti että pääsen tutustumaan mun uusiin rentoutussoittimiin!

Kolme pientä asiaa

Millä ehkä jopa pienillä teoilla voisit lisätä sun elämään hyvinvointia (tai mitä ikinä kaipaatkaan lisää)? Tämmösenä ihanana aurinkoisena kevättälupailevana vapaapäivänä mun on helppoa päättää lisätä ainakin ulkona oleskelua. Puoli tuntia kävelyä päivässä, tai vartti aamuauringossa oleilua, tai hetki maadoittumista joko villasukilla pihalla tepastellen tai puita halaillen. Mun toinen juttu vois olla selkeytys elikkäs turhasta luopuminen. Sekä ihan materian tasolla (pakkasin viimein autoon koko alkuvuoden eteisessä hillotut kirppiskamat, jospa nyt lomaviikolla saisin vietyä ne kaupunkiin), että ympäristön siistinä pitämisenä (oisko vihdoin aikaa ja energiaa raivata keittiön tasot), ja vielä turhan karsiminen kuluttamisen osalta - myös sen mitä päästän maailmaani ruutujen kautta. Vain sellaista sisältöä mikä oikeesti tuo hyvää mieltä ja lisää onnellisuutta, ja samaa haluan jakaa myös eteenpäin. Ja sitten ehkä voisin alkaa elämään kuten opetan, eli jokaiseen päivään annos kehon kanssa oleskelua tuntemuksia tarkkaillen, lempeää liikettä ja rentoutumista. Siinäpä onkin jo aika monta juttua eikä ihan niin pieniäkään, mutta jos edes näitä kohti yrittäisin pienin askelin edetä.

Yksin kotona

Sain pyytämättä ja yllättäen viettää kokonaisen viikonlopun yksin (sen lisäksi että vietän yksin molemmat viikot sen ympärilläkin). Lapsi päätti lähteä viikonloppulomille mummulaan, ja eksä vissiin on vihdoin sisäistänyt ettei sen tarvi ajella joka viikonloppu tänne asti, varsinkaan nyt kun työt on monta sataa kilometriä etelämpänä. Sain vasta perjantaina tietää että näin käy, joten en ollut yhtään varautunut moiseen. Ensin tuli ihan tyhjä, mitämänytteen-olo, mutta hyvinpä sain keksittyä tekemistä parille päivälle. Ja tietty hurautin töihin lauantaina, ja sunnuntaina pidin etäjoogan kuten yleensä. Neulehuppariprojekti vei ihan täysillä mukanaan, ulkoilusäät on ollu mahtavat, kissat on nauttineet sekä sylin että saunan lämmöstä, iltaisin on ollut ihana lueskella sängyssä kunnes silmät alkaa painua kiinni. Ihan sitä samaa ku arkenakin siis. Se, missä olisin kaivannut seuraa on puiden roudaus pihan poikki sisään, mutta hain sen mitä jaksoin, ja saahan niitä viikollakin haettua jos tarve vaatii.

Lankavaraston hävitystä

Puotiin kaivattiin lisää pipoja myyntiin. Violettisävyiset menee kuulemma hyvin kaupaksi (en ihmettele yhtään), vaan mistäpä yhtäkkiä löydän lisää sopivanpaksuista villalankaa. Ehkäpä mun lankakätköistä? Sieltä löysin pari kerää tuollasta ilosenkirjavaa lankaa, mutta se olikin vähän liian paksua pipokäyttöön. Tylsänbeigeä vähän ohuempana oli jäljellä parin pipon verran, ja onpa siellä vielä jokunen kerä samaa lankaa punertavansävyissä, ehkä käytän nekin pipoihin ennenku talvi on ohi.

Alpakanvillasta kokonainen pusero. En yleensä tykkää korkeista kauluksista, mutta nyt ajattelin tehdä oikeesti lämpimän paidan, ja kyllä käytössä huomaa että alpakka on tosi lämmin. Tästä piti ensin tulla kauluri, mutta suunnitelma muuttui matkan varrella kuten monesti käy. En jaksanut miettiä tuota raidoitusta sen enempää, tein aina suunnilleen yhden kerän loppuun ja vaihdoin väriä, ja jämät tungit tuonne väleihin. Kun jostain syystä on näköjään joskus tullut hankittua hassusti vain muutama kerä per väri. Voi kun vois tykätä vaan muutamista (mielellään neutraaleista) väreistä, mutta eipä voi. Näitä lankoja jäi yksi valkoinen ja vajaa sininen kerä, mitähän niistä vielä keksis? Ehkä teenkin sen kaulurin.

Sitä samaa paksua kirjavaa lankaa oli myös toisenlaisena värikombona - tietysti. Löysin jostain järkevähkön ohjeen huovutettuihin tossuihin, ja nyt on yks jättiläisen töppönen valmis. Toinen syntyy kunhan pääsen taas yli tästä kaksijalkaisuuden aiheuttamasta vaivasta, aina menee hetki ennenku jaksaa tehdä toisen samanlaisen. Täällä kylmillä lattioilla paksut villatossukat ois tarpeelliset, nyt kuljen kaksien villasukkien taktiikalla. Vaan eipä tiedä kenen tossut näistä tulee - jos kenenkään, kun näissä huovutusjutuissa on aina se jännitysmomentti että ei tiedä miten vähän tai paljon ne pesukoneessa kutistuu. Joskus tein huopaponchon, tai niin luulin mutta siitä tulikin pieni ja paksu huopaneliö jossa oli reikä keskellä. Hyvin on kissoille kelvannut nukkuma-alustaksi.

Mäyräkoiran villapusero oli erikoinen projekti, näyttää ihan pikku hylkeeltä. Mistään ei löydy ohjeita mitoitukseen, ja kun koira ei ole koko aikaa saatavilla niin jouduin käymään muutaman kerran sovittamassa keskeneräistä tekelettä. Malli on ihan melkein omasta päästä. Joskus ostin yhden koiranpaitaohjeen, mutta sekään ei ollut mäyräkoiralle tarkoitettu ja se neulottiin helmasta kaulaanpäin, enkä ymmärrä miksi pitäis niinpäin tehdä kun on paljon helpompi aloittaa kaulasta, sekä ihmisten että koirien villapaidat (enkä muutenkaan ymmärtänyt sitä ohjetta). Kuvio on siitä ostetusta ohjeesta, joten osittain käyttöön pääsi kuitenkin.

Vuoden tauon jälkeen jaksoin jatkaa säärystinprojektia. Ensin aioin tehdä villahousut kokopitkillä lahkeilla, muuta taas vaihdoin suunnitelmaa ja teinkin kokopitkät säärystimet (vai mitkä ne ois nimeltään? jalastimet, irtolahkeet). Nyt on toinenkin jo melkein valmis, ensin täytyy vain purkaa yhtä paitaa että saan lisää harmaata lankaa käyttöön. Tuo harmaan ja vaalean lilan yhdistelmä on niin herkku että nam! Pitäis keksiä mitä siitä vois tehdä, ehkä puran sen epäonnistuneen liian ison ja painavan paidan kokonaan ja siitä saan harmaat kokonaiseen paitaan kun yhdistän siihen tuon lilan. Jostain pitäis vaan löytää hyvä ohje tai inspiraatiota. Puseron malli ei ole ongelma, multa löytyy parikin sellasta ohjetta mitkä sopii mulle hyvin, mutta en jaksais omasta päästä alkaa keksimään raitoja/kuvioita. Tuota kaikista sinisintä väriä jäi pari kerää, ja aloin neulomaan niistä hupparia, ja tietty lankaa pitää sitä varten hommata lisää. Voi huoh, pieneneeköhän ne lankavarastot tällä menolla sittenkään.. Mutta ilokseni voin todeta että olen käyttänyt neulomiani vaatteita tosi paljon, ja täällä kylmissä maalaisoloissa niille on kyllä tarvetta.

Kaikenlaista

Oon keskellä aikahyppyä, jossa päivät vaan vierii ohi toistensa perässä. Tuntuu että en tee juuri muuta kuin käyn töissä ja rapsutan kissoja, ja silti tapahtuu monenlaista asiaa ja tapahtumaa. Hiihtoloma lymyilee parin viikon päässä, ja hups - nyt kävi niin että kokonaisen lomaviikon sijaan mulla onkin 3+1 vapaapäivää. Mutta ihan on hyvä ratkaisu niinkin, itse valittu ja mukavaa hommaa tiedossa: rentoutusta ja vain pikkuriikkisen kahvilointia. Sitten onkin pian huhtikuu, kevään joogakausi loppuu ja kalenterissa lukee LOMA. Rakas joogaopekaveri asuu Balilla ja houkuttelee mua retriitille joka ois just sillon lomaviikolla, hmmhmmmm.. Ehkä kuitenkin on hieman liian suolaset lentojen hinnat näin lyhyellä varoitusajalla, jos muutenkin. Vaan oishan se ihanaa päästä oikein lomareissuun! Tänään suhailin pitkin lumituiskuisia yläsavolaisia pikkuteitä palaveroimaan kesän tanssi&joogaviikonlopun kuvioihin liittyen. Saatiin aivan käsittämättömän upea paikka käyttöön, iso kivitalo ja pihapiiri järven rannalla, ja pakettiin kuuluu emäntä joka tekee superhyvää ruokaa. Sellaista huikeutta tiedossa viikkoa ennen juhannusta. Jotenkin huvittais myös saada kaupungista käyttöön joku joogatila, voisin siellä pitää kesällä tunteja ja rentoutushetkiä. Kattellaan..

Aamutunnelmia

Mun useimmat aamut on onneks sellasia, ettei tarvi laittaa kelloa soimaan kun ei ole mihinkään menoa. Enkä oo niin jooginen tyyppi että heräisin huvikseni viideltä meditoimaan. Ja kun on luonnostaan yökyöpeli, niin monesti illat ja sitä kautta myös aamun herääminen venyy, ja herään yleensä ehkä joskus yheksän pintaan. Jos meinaan nukkua kovin myöhään niin kissat alkaa huutamaan ruokaa, siinäpä varsinainen herätyskello. Riippuen tulevan illan aikataulusta laitan uuniin tulet joko heti aamusta tai vähän myöhemmin. Tuvan peruslämpö on himpun alle 18 astetta, joten kotoisan rätinän lisäksi uunista leviävä lämpö on ihanan tervetullutta. Joskus, kuten tänään, on niin kaunis taivas että täytyy viedä kamera ulkoilemaan. Nyt oli jo pienoinen aavistus keväästä eilisen lämpimän päivän jäljiltä. Aurinko paisteli pilvenriekaleiden takaa ja muutamat linnut laulelivat, jossain koputteli tikka, ja kaukana kylätiellä huristeli auto. Muuten oli aika hiljaista ja lähes tuuletontakin.

Kauneutta päivääsi!

♥

On ollut ikävä

Sitä konkreettista tunnetta, että on osa luontoa, osa tätä kaikkea. Että voi vain avata oven ja on jo ulkona perillä. Voi katsoa horisonttiin, nähdä metsät ja puut, avaran taivaan ja aah - kauneuden, eikä enimmäkseen autoja (paitsi oman), katulamppuja ja naapurien ikkunoita. Vaikka tiedän että lumen alla lymyilee kaikenlaisia ryönäläjiä, vanhat rakennukset on röntsöllään ja kenties luhistuu hetkenä minä hyvänsä, hommaa on useammaksikin ihmisiäksi, kaikki on koko ajan kesken eikä mikään koskaan valmista, niin silti sielu hyrisee ja mieli nauttii kaikesta tästä mitä ympärillä nyt on. Ihanku oisin tullut kotiin. Saatoin just tirauttaa pari onnenkyyneltä ♥

Viikot vierii

En ees sano monenko päivän työputki mulla ois ollu, ellen ois siirtänyt yhtä lauantaista tuntia että pääsen katsomaan sotilasvalaa vai mikä se on jonka armeijassa tekevät muutaman viikon jälkeen. Ja sekin on vaan yhden päivän tauko, ja sisältää aika monta (sataa) kilometriä autossa istumista. Ja siirrosta johtuen putki kasvaa häntäpäästä taas viikolla. Enkä ehkä aio voivotella että vielä niiiin monta päivää jäljellä, mennään päivä ja hetki kerrallaan niinku elämässä yleensäkin. Ihan mukavaan vauhtiin tällä viikolla on aika kirinyt kun nyt viimein olen päässyt arjen syrjään kiinni. Kivaa vaihtelua viime viikon  h i t a a l l e  tahdille. Pitkästä aikaa olen ehtinyt jopa harrastaa tanssia, ja yllättäen kalenterissa näyttää väljältä kun ensin luulin että tanssitunteja on joka viikko parin kuukauden ajan, mutta onkin vain kerran kuussa yhteensä kolme kertaa - ehkä vähän liian vähän sittenkin? Kotona raivuu-urakka edistyy pienin sievin askelin, vielä ei mitään ole lähelläkään valmista vaan riittääpä että siihen suuntaan hiljalleen mennään. Ja näköjään pienet uudet ja vanhatkin remppa- ym ideat ja haaveet nostelee varovasti päätään.. Jännä nähä miten tässä villiintyy kunhan koittaa kevät ja kesä.

Uusi yritys

Taisipa loman lähestyessä loppuaan mielessä käydä ajatus, että olisipa ollut kuitenkin ihana viettää muutama päivä ihan pelkkää lomaakin, ilman ylimääräistä ohjelmaa ja ajeluita sinne tänne. Pitäis varoa mitä toivoo. Maanantaina kävin töissä kuten kuuluikin, vaikka olo oli sunnuntain varuskuntakäynnin jäljeltä ihan aavistuksen jäykkä ja pää ei tuntunut aivan omalta. Tiistaina päänsärky koveni ja oli pientä lämpöilyä, ja myöhemmin oireet muuttui nuhaksi ja yskäksi. Päivä kerrallaan olen raportoinut joka pomolle erikseen senhetkisen olotilan, ja nyt flunssa alkaa olla siinä vaiheessa että enköhän huomenna jo yhden etäjoogatunnin pysty ohjaamaan. Joten ensi viikko onkin sitten se ensimmäinen arkiviikko tästä osoitteesta. Nyt ainakin olen ehtinyt ottaa levon kannalta, lueskellut kirjoja ja katsellut elokuvia sen mitä olen jaksanut. Eksä palasi työviikoltaan päivän etuajassa koska oli flunssassa hänkin, ja ensimmäistä lomaviikonloppuaan kotona viettävä alokaskin on vähän nuhainen - kertoi että lähes kaikki on olleet tällä viikolla enemmän tai vähemmän sairaina. Eli eiköhän se ole sama pöpö joka meissä kaikissa kolmessa on jyllännyt. Tänään kunto on jo melko hyvä, ollaan roudattu porukalla puita liiteristä, pitsat loikkaa leivinuuniin ihan just, ja elokuvissa on vuorossa vampyyrisaagan kolmas osa. Jos vielä saunassakin illalla kävis.