Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

keskiviikko 30. marraskuuta 2022

Muutosta





Joulun kahvilatonttuilukausi on pienesti käynnistynyt, enkä toivo että siitä tällä kertaa kovin suurta tuleekaan, kun osa joogaryhmistäkin pyörii vielä pari viikkoa. Ja pitäis sitä muuttoakin alkaa pikkuhiljaa puuhailla, siitä kyllä sais revittyä helposti stressiä jos haluais. Onhan se toisaalta tosi haikeeta lähteä tutuista kuivoista ja tavallaan aloittaa taas alusta. Olen viihtynyt täällä hyvin, tehnyt pikku asunnosta kodin. Mutta esim kun istun tässä koneella, niin kuulen ulkoa naapurien askeleet ja puheet. En tiedä auttaisko ikkunoiden tiivistäminen, kun jotenkin tuntuu että seinistä puuttuu eristettä - sekä ulko- että sisäseinistä. Ja on muitakin pikkujuttuja, jotka on ajan myötä alkaneet ehkä liikaa ärsyttämään. Just nyt päätös lähteä tuntuu oikealta. Joulun yli majailen vielä täällä, mutta lupasin että kämppä on vuoden viimeisenä päivänä tyhjä. Varmaan sit joulun aikaan roudataan tavaraa edestakas kun on porukkaa kyläilemässä. Jostain pitää lainata paku tai kuomullinen peräkärry, on muutamia isoja huonekaluja kertynyt (mitenhän se silleen..). Ja kaikki kaapeissa majailevat tavarat täytyy pakata laatikoihin ja sijoittaa jonnekin talossa, jossa ei ole yhtään kaappia. No on sentään pieni kaappi käyttövaatteille, ja vintillä reilusti tilaa. (Ei sillä että just vaatteita mulla erityisen runsaasti olis.) Keittiötavarat jäänee laatikoihin odottelemaan jos niitä joskus vielä jossain tarvitaan. Kiva tietää että on odotettavissa mielekästä hommaa heti ensi vuoden alkuun, kun pääsee sijoittamaan itsensä ja tavaransa uusiin (vanhoihin) kuvioihin. Ja selvennyksenä vielä, että ei olla eksän kanssa palaamassa yhteen, vaan meistä tulee kämppiksiä. Toivon totisesti että ollaan edelleen sen verran hyviä kavereita että pystytään näissä olosuhteissa asumaan saman katon alla. Ja ellei, niin sitten mietitään mitä seuraavaksi.

torstai 24. marraskuuta 2022

Yhden aikakauden loppu





Eilen oli lukiolaisen viimeinen koe, ja sitä myöten myös vihoviimeinen koulupäivä. Ei tarvi enää iltaisin patistella nukkumaan eikä aamuisin herätellä kymmentä kertaa ("Vielä viis minuuttia.."). Eli tänään nukuin pitkään, ensin yheksään, käytin silmät auki sen verran että näin kellon, ja vielä lisää unta 40 minuuttia. Tuli tarpeeseen ja teki hyvää!

Meiän Neiti aloitti koulun vuonna 1999, ja koska lapset on syntyneet yhteensä 11 vuoden haarukalla, niin koko ajan aina eiliseen asti on ollut yksi tai useampi koululainen laitettavana matkaan. Aikamoinen ura ja urakka siis! (No, välissä oli se melkein kokonainen lukuvuosi, kun asuin yksin eli ei ihan nuin kuitenkaan.) 

Poikasen kirjoitukset meni läpi, ja nyt odotellaan vain kolmen viimeisen kurssin arvosanoja. Koska laps ei ehtinyt saada kaikkia kursseja suoritetuiksi määräajassa, ei saa lakkia yhtä aikaa muiden syksyn ylioppilaiden kanssa joulukuun alussa, vaan pitää vielä odottaa jotain ytl:n kokousta joka on vielä ennen joulua, ja siellä lyövät leiman paperiin tai mitä ikinä. Sitten päästään viettämään lakkiaisia. Vaan kyllä me aiotaan jo vähän etukäteen juhlistaa ylioppilasta samalla kun kokoonnutaan itsenäisyyspäivän viettoon. Ja "virallisesti" perheen kesken sitten jouluna kun ollaan kaikki yhes koos (pitkästä aikaa muuten!).

Ja kun eilen oli viimeinen koulupäivä, niin tänään poikanen pakkasi kamansa autoon ja ajettiin muuttokuorma maalle. Sinne entiseen/nykyiseen huoneeseensa se pystytti tietokoneensa, ja nyt on yksi asukki kissojen seurana 24/7. Huomenna pääsen siivoilemaan täällä. Ajattelin tehdä makkarista toimisto-/vieras-/käsityötarvikevarastohuoneen siksi aikaa minkä täällä vielä vietän. Pikkuhiljaa alan roudailemaan omiakin kamoja takas maalle, ja sielläkin on tiedossa aika paljon huonekalujen muljuttamista huoneesta toiseen ja muutakin siistimishommaa. Mutta onneksi se on jo hyvällä alulla ja siitä olen iloinen!

keskiviikko 16. marraskuuta 2022

Pienyrittäjämutinaa


Kävin loppukesällä pitämässä tyhyjoogatunnin kaupungin päiväkodin henkilöstölle, ja sain tarkat ohjeet laskuttamista varten: pitää pyytää päästä rekisteröitymään toimittajaportaaliin, jonka kautta laskun voi tehdä ja lähettää. Se jo vaati muutaman sähköpostin, että selvittelin miksi ja kenelle olen laskua laittamassa, sekä tietty piti antaa y-tunnus ja alv-tiedot. Sain tunnukset ja kävin portaalin laskuohjelmalla tekemässä monisivuisten ohjeiden mukaan laskun, ja vielä erikseen tarkistamassa että lasku oli toimitettu perille. Eräpäivä tuli ja meni, eikä maksua kuulunut. Sitten sain minut paikalle tilanneelta päiväkodinjohtajalta viestin, että täytyy vielä toimittaa kaupungille eläkevakuutustodistus. Sellaista ei ole, koska olen sivutoiminen yrittäjä eikä yel-vakuutus silloin ole pakollinen. Ilmoitin tämän ja taas kului aikaa. Sitten kaupungin työnantajapalvelu lähetti sähköpostin, että tarvitsevat vielä henkilötunnuksen että voivat maksaa eläkevakuutusmaksun. Miten nykyään uskaltaa antaa henkilötunnusta mihinkään?? Mieluummin sähköpostilla vai puhelimessa? Kului taas pari viikkoa, ja aloin kysellä vieläkö jotain puuttuu, kuulemma laksu oli juuri siirretty maksuun ja pitäisi pian näkyä tilillä. Maksu tuli eilen, kaksi kuukautta eräpäivän jälkeen, ja se oli pienempi kuin laskun yhteissumma. Tätä vielä selvittelemään.. Kaupunki vastasi ystävällisesti:

"Pahoittelut, että laskusi käsittely kaupungin organisaation sisällä on vienyt kohtuuttoman pitkän ajan. Yksityisten elinkeinoharjoittajien osalta joudumme selvittämään ennekkoperintärekisteriin kulumisen sekä YEL-vakuutuksen. Nämä asiat olisi palvelun tilaajan ollut hyvä käydä kanssasi läpi ennen palvelun ostamista, jolloin olisit osannut varautua asiaan ja ilmoittaa tiedon puuttuvasta eläkevakuutuksesta. Jos kaupungilla olisi ollut tiedossa heti laskun saavuttua, että eläkevakuutus hoidetaan kaupungin toimesta, olisi maksu hoitunut huomattavasti nopeammin. Tosin siinäkään tapauksessa maksu tuskin olisi ehtinyt eräpäivään mennessä, koska kaupungin puolesta eläkevakuutettavat ostolaskut maksetaan palkkajärjestelmän kautta ja kaupungin palkkapäivät ovat 15. ja 30./31. päivä. Kaupunki on siis maksanut 17,93% eläkevakutuksen. Lisäksi eläkevakuutuksesta peritään palkan-/työkorvauksensaajalta 7,15%. Laskustasi on siis pidätetty eläkevakuutusmaksua 8,24 euroa. Mikäli et kuuluisi ennakkoperintärekisteriin, olisi maksusta pidätetty myös ennkonpidätys. Jatkossa pyydän laskulla ilmoittamaan tiedon eläkevakuutuksen puuttumisesta (ja ilmoittamaan henkilötunnuksesi tilaajalle) tai liittämään laskuun todistuksen maksetusta eläkevakuutuksesta, jos päädyt ottamaan itsellesi YEL-vakuutuksen. Nämä asiat on syytä selvittää palvelun tilaajan kanssa etukäteen palvelun tilauksen yhteydessä. Korkolain mukainen viivästyskorko sinun on mahdollista laskuttaa."

Hämmästyttää, kummastuttaa:
1. Jos käytän valmista, kaupungin omaa laskupohjaa, jonka vielä täytän ohjeiden mukaan, niin eikö siinä pitäisi olla kaikki tarvittavat tiedot? Ei kysytty yel-vakuutuksesta missään mitään, ei ollut lokeroa henkilötunnukselle (ja muutenkin olen käsittänyt että yrittäjillä y-tunnus on vähän sama asia). Eipä tosin ollut viivästyskorostakaan mitään mainintaa.
2. Eläkevakuuttaminen on käsittääkseni yrittäjän vastuulla, ja jos (tässä tilanteessa vapaaehtoista) yel-vakuutusta ei ole, niin se on yrittäjän kannalta voivoi. Minulla ei ole ko. kaupungin kanssa työsuhdetta, silti kaupunki maksoi eläkevakuutusmaksun, miksi? Onko kaupunki jotenkin eri asia kuin kuka tahansa muu, jolle laskuja lähetän? Ja jos en kuuluisi ennakkoperintärekisteriin niin verotkin olisi peritty summasta suoraan. Mikä vero, kun en kuulu alv-rekisteriin? Kuka näistä tietää? 
 
Voi olla että oli viimeinen työkeikka tuohon kaupunkiin.

sunnuntai 13. marraskuuta 2022

Sanaton





Itselle muistiin vähän tunnelmia eiliseltä synttäriretriittipäivältä. Tuli kyllä niin paljon hoivaa ja voimaa, että se kantaa pitkälle! Sanat ei riitä. Sydän laulaa ja sielu hyrisee. Vielä yölläkin heräsin myhäilemään hymy korvissa. Ai että mua on siunattu ihanilla ystävillä. Kiitos, kiitos, kiitos

sunnuntai 6. marraskuuta 2022

Jännän äärellä





Kävin sunnuntaiajelulla maalla testaamassa miten talvirenkaat pyörii lumisilla teillä. Rapsuttelin kissoja ja pesin lattioita. Tiistain aikana pitäis siivoukset olla tehtynä ja torstaina siirrynkin keittiövuoroon. Lauantaina mulla on pitkästä aikaa vapaapäivä ja tapaan monia ystäviä ihanissa merkeissä! Ja sitä varten oon koko syksyn kissojen hoitamisen ohessa raivannu ja siivonnu. Enkä siis omaa kämppää - oliski ollu paljo helpompi keissi, mut kaikki ei ois tänne mahduttu. Vaan toivon että sillä on pitkällisiä sekä itseäkin koskevia vaikutuksia, nääs nyt pian pitäis niitä isoja päätöksiä asumiskuvioiden osalta tehdä. En halua joutua maksamaan vuokraa yhtään kuukautta turhaan, eli jos tässä piakkoin ilmoittaisin vuokraemännälle että lähden tästä kämpästä niin vuodenvaihteessa ois muutto. Jännä nähä minkälaiseen päätökseen päädyn, uskallanko..?