Jos halusi osallistua joogafestareille, jotka - yllätys - peruttiin, mutta just se yks kaikista kiinnostavin kolmen tunnin työpaja järjestettiin kuitenkin, ja oli jo ehtinyt varata majoituksenkin, niin viisainta lie ajella reilun parin tunnin siivu suuntaansa osallistumaan siihen ainoaan työpajaan. Tuttuun tapaan olin hyvissä ajoin liikenteessä, hetken ehdin vieraassa kaupungissa etsiskellä ruokakauppaa eväiden ostoa varten, ja silti olin reeeeeilusti ajoissa tapahtumapaikalla. Kolmen tunnin hyvinvointiworkshop ehti viedä kauas arjesta, ehdottomasti kannatti mennä siis. Majoituksesta olis pari poikittaista sanaa sanottavana: maksullinen pysäköinti, klonksuva vessanpöntön kansi, tyhjä minibaari (ei sillä että mitään sieltä olisin tarvinnutkaan), jonkun asiakkaan ikäväänsä itkevä koira, yllättävä tieto uima-altaan olemassaolosta, tuulinen aamupalaravintola - mutta eipä niistä enempää. Vaikka olin mielessäni vannonut etten enää ikinä lähde yksin reissuun, niin taas löysin itseni ihmettelemästä yksin vieraassa paikassa että mitähän sitä. Kävin ravintolassa syömässä, kysyivät kuinka iso seurue on tulossa, no eipä kovin.. Seuraavana päivänä kävelin pari tuntia pitkin kaupunkia seurana yksi lapsi luurissa, ja kävin vielä varaamassani rentoutushoidossa nautiskelemassa ennen pitkää ja tylsää kotimatkaa. Fiilikset lomasesta jäi ehkä himpun plussan puolelle, mutta oon kyllä aika tyytyväinen siitä että kunhan tästä viikosta selviän niin tiedossa ei moneen viikkoon oo mitään yöpymistä sisältäviä menoja. Koti best!
2 kommenttia:
Yksin matkustaminen on toisaalta kivaa, mutta jos on koko reissun yksin, niin kyllä varmaan kaipaisin kaveria. En siis ole yksin reissaillut, tai olen toki mennyt jonnekin yksin (pisimmillään Englantiin), mutta siellä matkan päässä on ollut joku, jonka kanssa sitten aikaa viettää. Monen tunnin ajomatkat yksin on minusta ihan kivoja, tykkään kuunnella radiota (mieluiten jotain yleä, jotain keskustelua tms) ja on tavallaan kivaa mennä ihan omalla aikataululla, poiketa sinne minne haluaa jne.
Harmi, että peruuntui toi varmasti odotettu juttu, joogafestarit. Ja harmi, että sulle sattui noin ikävä majapaikka! Heti jo eka, maksullinen pysäköinti, aiheutti mulle sellasen "siis mitä??"-reaktion. Rentoutushoito taas sitten kuulostaa ihanalta, ja varmasti se työpajakin oli matkan väärti.
Ihania kuvia! ♥
Mulla on näköjään tämä luopumisen opettelu vielä vaiheessa.. Tuntuis että kohta olisin vaihteeksi jo valmis koittamaan jotain kompromissejäkin, siis silleen että tehtäis jotain jonkun kanssa yhdessä eikä aina tarvis ite yksin päättää kaikesta. Mä en kauheesti nauti yksinäisitä ajomatkoistakaan, huudatan koko ajan radiosta musiikkia ja heti vaihdan kanavaa jos tulee mainoksia tai uutisia. Kesälomalla olisin halunnut lähtä pikku roadtripille, mutta en mää sitte yksin saanu lähdettyä eikä siinä ois ollutkaan mitään mieltä. Pöh.
Tämä on kyllä hyvin opettavaista aikaa, mitään suunnitelmia ei voi lyödä lukkoon. Huomenna taas reissuun hyvin avoimin mielin. Melkein ei huvittais taas lähteä, mutku tiedän et joskus on tää reissu tehtävä ja kun tiedän että pääsee tapaamaan ihania ihmisiä niin menen kuitenkin.
Ihanaa viikonloppua! ♥
Lähetä kommentti