Tuntuuko kenestäkään muusta, että tän bloggerin viimeisimmän päivityksen jälkeen homma on entistäkin hankalampaa? Mulla menee paljon enemmän aikaa ja vaivaa postausten askartelemiseen, ja varmaan siksi niitä ei tulekaan tehtyä niin usein. Kun mulle on paljon väliä sillä miltä mun postaukset näyttää, ja nyt kaikki muokkaaminen on oikeesti tehty vaikeemmaks.. Oon kuitenkin tykännyt pitää tällasta ikäänkuin päiväkirjaa, on mukava aika ajoin palata muistelemaan menneitä. Vaan nyt on alkanut tuntua melko tökstöks touhulta, osittain varmaan sikskin ku tää mun läppäri on halvin mahollinen eikä tällä oo kovin miellyttävää työskennellä. Lisäksi kännykkä näyttää vetelevän viimeisiään, sieltä ei pysty enää kuvia siirtämään mihinkään, ja ne kuvat on mulle just ne kaikkein tärkeimmät. Ja tietty sekin vaikuttaa postausten vähyyteen, ettei elämässä tapahdu oikein mitään.
Herra Kissa palautui omaan kotiinsa viime viikolla kun täällä oli syysloma. Kävin samalla hieman hurvittelemassa isossa kaupungissa, ja yökyläilemässä peräti kahden lapseni kodeissa. Ilman kissaa kotona on kovin hiljaista vaikka ihan yksin en vielä asukaan, lukiolainen aikoi muuttaa isänsä luokse tulevana viikonloppuna. Meillä ei ole vielä edes ollut kunnon lumia eikä pakkasaamuja, tai ehkä onkin mutta olen nukkunut kauniiden, kuuraisten aamuhetkien ohi. Talvirenkaat on kuitenkin jo vaihdettuna, pakko varautua hyvissä ajoin että pääsee kulkemaan turvallisesti töihin. Ja kun syysloma kului suurilta osin reissussa, niin tämänpäiväisen vapaan olen käyttänyt enimmäkseen laiskotteluun ja lepoon, kalenteri nääs kertoo että seuraava vapaapäivä on marraskuun 18.. Ihan kaikki kalenterimerkinnät ei ole töitä, mutta jonkunasteisia menoja kuitenkin, opiskeluja, harrastuksia, ja varasinpa itselle yhden hoidonkin, pakko välillä olla siellä saamapuolella eikä koko aikaa vain antaa itsestään muille.
2 kommenttia:
En tiiä onko vaikutusta uudella bloggerilla omalla kohdallani enää, aluksi se kyllä ärsytti, kun en meinannut tajuta yhtään sitä. Mutta jotenkin nykyään aina vaan siirtyy ja siirtyy se hetki, että aloittaisin postausta tekemään. Just toi, kun elämässä ei tapahdu mitään... tai jos tapahtuu, sitä ei halua jakaa. Tunteita ylös ja alas, matalalentoa... ei sellasia viitsi kirjoitella. Omana päiväkirjana minäkin blogia pidän, mutta toisaalta... Jaa-a, eli millon lie sitä saisi aikaan jotain nakutella, enpä tiedä.
Kivat kuvat sulla taas! Mukavaa syksyn jatkoa!
Niin, tuntuu että tikusta ois välillä väännettävä asiaa, mutta toisaalta miks pitäis, jos ei kerrassaan ole mitään sanottavaa.
Kiitos! Hyvää syksyä sullekin! ♥
Lähetä kommentti