Sain vaihteeksi lukiolaisen luokseni asumaan. Joten herätys jo seittemältä, lapsi suihkuun ja kouluun, ite otin kylmän pikasuihkun - mun uusi aamurutiini. Puhelu toisen lapsen kanssa, aamutoimet loppuun, auto huoltoon kaupunkiin, kahvilaan muutamaksi tunniksi istuskelemaan: eväitä, töitä, kännykkää napit korvilla. Kauniissa syyssäässä pieni kävelylenkki. Kotiin ruuanlaittoon, tärkeitä keskusteluja lapsen kanssa. Aikainen töihinlähtö, tiistaisin jooga alkaa jo viideltä. Lapsi lähti pyöräilemään, lupasi laittaa viestin kun on palannut kotiin. Uuden joogaryhmän aloituskerta uudessa paikassa, yksi oli tuttu entuudestaan. Viereiseltä kuntosalilta kuuluva mekastus vähän häiritsi loppurentoutushetkeä. Kotimatkalla puhelu kolmannen lapsen kanssa. Kotona jo ennen seittemää, jotain hyötyä aikaisesta aloituksesta, vaikka veikkanpa että pidemmän päälle siitä muodostuu enemmänkin haaste. Vielä vähän ruokaa, pyykkäystä, enkun kirjoitelman etenemisen vahtimista, alkaa tuntua ihan oikeelta perhe-elämältä. Ja väliin muutama solmu mun toistaikseksi suurimpaan makrameejuttuun, jonka kans lähetään kohta messuille. Ihan normipäivä siis tämä syyspäiväntasaus: sitä, tätä, ja vähän totakin.
Huomisesta tiedän sen verran, että ohjelmassa on ainakin myöhäisempi koulunaloitus, autolla suhailua eestaas, vähän passiasioita kaupungissa, ja naisvoimistelijoiden joogaryhmän sijaistus - iik, ääk, öök, ehkä selviän siitäkin, ihan normisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti