Eilen vietettiin maan päivää, Äiti Maan omaa päivää. Menin metsään moneksi tunniksi istuskelemaan kalliolle ja nojailemaan puihin. Välillä aurinko paisteli pilvien välistä ja taisipa jotain väriä jo tarttua naamariin. Otin rohkeesti kengät pois ja astelin hetken paljain jaloin varvikossa, tuntuipa hassulta jalkapohjissa pitkän talven jäljiltä, mutta ah niin hyvältä saada konkreettinen kosketus maahan.
Kiitos Äiti Maa kun tänäänkin kannattelet meidän jokaista askelta ja annat meille kaiken mitä me tarvitaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti