Ukko

Tapasin eilen Ukon, kuuskymppisen pojan, entisen yrittäjän, nykyisen onnistujan. Ukko on semmonen harrikkajätkän perikuva, iso, kalju ja pitkäpartainen. Ukon tuikkivat silmät on täynnä iloa ja riemua, se halaa lujaa, ja puhuu paljon kaikesta tärkeästä: rakkaudesta, uudesta maailmasta, viidennen auringon ajasta, intiaaneista, hengistä. Ukko soittaa rumpua, tai niinkuin itse sanoo - rumpu soittaa Ukkoa. Siinä jutustelun ja rummuttelun lomassa syntyi monta uutta valorumpua. Mun rummusta tuli tämmönen hempeen naisellinen rakkausrumpu ("näyttää juustokakulta" sanoi rouva Neiti). Viikon päästä rumpu on tarpeeksi kuiva soittamiseen, mut ajattelin vähän kokeilla jo tiistain täysikuupäivänä..