Yhden naisen pihatalkoot: haravoimista, kasvimaan kääntämistä, roskien keräämistä, omenapuiden leikkaamista, kompostin tyhjentämistä ja täyttämistä, talvikamppeiden kantamista varastoon (ennätys, ei vielä edes toukokuu ja meillä ei ole pihalla enää yhtään potkuria, pulkkaa eikä suksea!). Kolmena päivänä pääsin luistelemaan kokonaan ruuanlaitosta, ihana tuo mies kun kokkaa ja antaa vaimon olla ihan pihalla.
Kukkien bongaamista: lumikellot, talventähdet, krookukset, posliinihyasintit. Ihan kohta skillat ja sinivuokot. Kameraan uusia osia, ja sen myötä kuvaamisen opettelua - taas. Jopa pieni kuvausretki joelle, eikä sieltä yhtään julkaisukelpoista kuvaa..
Nautiskelua: yhdessäoloa, sulkapalloa, t-paitakelejä, kasvojen kääntämistä aurinkoon, lämpöä, linnunlaulua, "onkimista" omalla "lammella". Meillä onkin keväisin rantatontti, kun sulamisvedet pelloilta kertyy tien mutkaan isoksi lammikoksi, siinä pojat harjoittelee virvelinheittoa.
Vähän seurustelua: tuttuja vieraita, kotimehua ja maailman parasta lammaspaistia. Pyhien jälkeen saapui vieras kaupunkilaisvieras valkoisessa paidassa ja kiiltonahkakengissä. Siivosinko? - en, leivoinko? - no en. Sen sijaan tongin kasvimaalla kädet kyynärpäitä myöten mullassa ja yltä päältä hiessä, pahoittelin sentään sotkua, keitin kahvit ja sulatin pakkasesta pullaa. Paljon vähemmän stressiä..
Ja nyt sitten ihanaa arkea..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti