Vaalenee

Juhannuksen pyhät olikin mainiota maalausaikaa. Sain vihdoin valmiiksi sen tammikuussa alottamani makuuhuoneen paneeliseinän maalaamisen. Kolme kerrosta valkoista piti sutia hyvinpatinoituneiden puunväristen paneelien pintaan.

Makuuhuoneen jälkeen kiikutin maalipurkin alakertaan. Eteisestä listat pois, yhdeltä seinältä tavarat toisaalle ja sutimaan. Voi kuinka nopea homma se olikaan. Yhden maalikerroksen sutimiseen kului noin tunti, ja vuorokauden päästä aloituksesta seinä oli jo kolmeen kertaan maalattu.

Tiesin jo aloittaessani että kaikki listat täytyy maalata myös: lattialistat, kattolistat, ikkunalistat ja kaikkien kolmen oven listat. Lisäksi tietysti ovet ja ikkunatkin, sekä katto ja lattia. Ainoa mihin en aio pensselillä koskea on hirret, ja niitä onkin eteisessä kolme seinällistä. Kaikki muu tulee valkoiseksi paitsi lattia, johon on hakusessa kaunis väri sekä myös (perinne)maali joka kestää meidän kulutusta. Nyt keräilen rohkeutta aloittaa katon maalaamista.. Mies saapi etsiä listoille sopivan maalipurkin. Ja näyttää siltä että hylly ja korilaatikotkin saattaavat kokea kevyen sipauksen..

Ja koska ajattelin että eteinen valmistuu pikaisesti, aloin sisustamaan sitä jo puolivalmiina. Kaivoin varastosta vanhan, sukulaiselta yli kymmenen vuotta sitten saadun peilin. Sitä on ilmeisesti alunperin säilytetty hieman liian kosteissa oloissa. Hopeointi on halkeillut, ja muutenkin peili on sopivasti himmeä ja kulunut.


Huonoa feng shuita, mutta olkoon, sillä kyllä tästä itsensä pystyy sentään tunnistamaan. Sitä paitsi tämä on meidän ainoa peili vessan peilin lisäksi..