Yhä vieläkin kahden työviikon jälkeen kroppa huutelee joka päivä että mitä sää oikein touhuut!? Nyt on tehty vähän jo muutakin kuin vain vattujen leikkausta, esim kasattu risukasoja, haravoitu mansikkapeltoa ja lannoitettu marjoja, mutta ihan samaa kyykkyyn-ylös. kumarrus-ylös, kierto-kierto -hommelia se on teki mitä vaan. Kun omalla maatilalla sai määrätä tekemisen tahdin ihan ite - ja tietty myös pinta-alat oli pienempiä - niin täällä töitä tehdään ihan tosissaan, mutta siitähän sitä maksetaan. Toisaalta nautin siitä, että keho pystyy vielä kaikkeen tommoseen suht raskaaseen fyysiseen työhön, en ois parikymppisenä pystynyt samoja hommia tekemään. Ja erityisesti nautin ulkona olemisesta, ei tartte iltaisin enää kävelylle lähteä, eikä untakaan yleensä tarvii kauaa houkutella.
Hyvää äitienpäiväviikonloppua!
2 kommenttia:
Välillä turvaudun siihen kun keho ei oo enää entisensä! Hyvää äitienpäiväviikonloppua!
Hih!
Lähetä kommentti