Olisin voinut kirjata ylös oppeja ja oivalluksia viime vuodelta, mutta vuoden vaihtumisesta on kulunut jo liian monta päivää, joten sen sijaan päätinkin ettei enää tarvitse katsella taaksepäin, paitsi joka kuukaudelta kuvan verran (vaikka niistäkin on jo parhaat näytetty).
Nyt käännetäänkin katse tulevaan. Tälle vuodelle on muutama juttu, jotka oletettavasti tapahtuu, mutta suurimmksi osaksi kaikki on vielä ihan kysymysmerkkiä, ja ties minkälaisia käänteitä vuoteen mahtuu. Ja sepä onkin varsin jännää se!
Joogatyöt jatkuu ainakin kevätlukukauden. On tehty vähän räätälöintiä ryhmien kanssa, sillä osa syksyn ryhmistähän oli vain lainassa ja palautuu hetkeksi takaisin alkuperäiselle opelle, mutta koko kevään ohjaan oletettavasti viidestä seitsemään ryhmää viikossa.
Joogakoulutuskin jatkuu, tai oikeammin alkaa kokonaan uusi juttu. Viisi pidennettyä viikonloppua koulutusta Helsingissä(!!). Sen tiimoilta toivon kehkeytyvän uudenlaisia työkuvioitakin vähän myöhemmin, saapas nähdä kuinka käy!
Kesätyötkin kelpais, vaikka ajatus kesälomasta ja mahdollisuudesta harrastaa kotimaanmatkailua ja muita kesäaktiviteetteja kiehtookin ihan täysillä. Niin tai näin, kesältä eniten odotan laiskoja päiviä luonnossa sekä tuntevani auringon lämmön iholla.
Minkälaisia oletuksia sulla on tälle vuodelle?
4 kommenttia:
Hui sentään, nuo kesäkuvat kolahtivat täysillä! Sitä ei aina muista miten kaunista silloin on! Toivottavasti tuleva kesä on kaunis ja valokuvauksellinen, eiköhän!
Onpa kauniita kuvia. Hieno juttu tuo joogakoulutuksesi. Toivotaan hyviä kuvausilmoja tällekin vuodelle. Hyvää viikonloppua sinulle!
Ihania kuvia ja mukavia suunnitelmia!
Mun tuleva vuosi on aivan auki... siis onhan mulla noi opiskelut toki, mutta henkkoht elämässä on aivan sekava tilanne. Toivoisin siihen jonkun selkeyden jo kohta ja olen koittanut asettaa siihen nyt itselleni jonkun aikarajankin (tämä vuosi), jotta vuosikausien pähkäilyt, ollako vai eikö olla, päättyisi. Ratkaisun teko on vaan niin vaikeaa, pelottavaa... kun ei tulevasta kuitenkaan ole mitään tietoa. Katuisinko, vai olisinko sitten kuitenkin onnellisempi ja elämääni tyytyväisempi yksin... kun ei sitä voi tietää.
Hyvää vuotta sulle! ♥
Kiitos Tillariina ja Anneli, sekä Heli! ♥♥♥
Voi Heli, niin tutulta kuulostaa nuo pähkäilysi! Eihän tästä ole kuin muutama hullu vuosi kun itse painiskelin samanlaisten ajatusten kanssa. Se on tosi pelottavaa, kun ei ole sitä mahdollisuutta kurkistaa tulevaan mitä tapahtuu ja miltä tuntuu jos teen niin versus näin. Mulla auttoi kun oli se ulkopuolinen tekijä, joka alunperin sai mut tajuamaan että tosiaan ansaitsen niin paljon enemmän, vaikka sitten olisinkin yksin. Ja siitäkin vielä meni aika pitkän aikaa ennenkuin mitään konkreettisia päätöksiä uskaltauduin alkaa tekemään. Mun piti ensin ymmärtää että mitä tahansa valitsenkin, se on just siinä hetkessä just oikea valinta. Muista että vain sinä itse tiedät mikä on sulle parasta! Tsemppiä ja kaikkea hyvää sun elämään! ♥
Lähetä kommentti