Mikä maailma!

Tällä kertaa olen ihan suossa tämän joogafilosofian kanssa, joten kävin lainaamassa kirjastosta vähän apuja: Joogan filosofia, Patañjalin Yoga-sutra, suomentanut ja toimittanut Måns Broo. Kahlailin pari tuntia läpi tän kerran aihealuetta, ehkä muutaman asian ymmärsin paremmin kuin ennen, vaan missään nimessä ei ole selvää kaikki nyt.. Mutta täytyy sanoa että on kyllä mielenkiintoista!

Johdannosta:

   "Patañjalin Yoga-sutra on kirjoitettu yli 1500 vuotta sitten kulttuurisessa ja uskonnollisessa ympäristössä, joka poikkeaa paljon monen suomalaisen lukijan arkitodellisuudesta. Vaikka aiheena onkin jooga, ei Yoga-sutrassa käsiteltävä jooga ensi silmäyksellä juuri muistuta sitä joogaa, jota nykyään harrastetaan. Silti Patañjalin teosta pidetään kaikkien eri joogakoulukuntien perusteoksena ja siitä ilmestyy jatkuvasti uusia laitoksia. Mihin kirjan suosio oikein perustuu?

   Patañjalin Yoga-sutra on filosofinen teos, mutta muinaisessa Intiassa filosofiaa ei erotettu käytännön elämästä. Filosofiaa opiskeltiin ja siitä kirjoitettiin, keskusteltiin ja riideltiin, mutta ennen kaikkea sitä elettiin. Kaikilla Intian klassisilla filosofioilla oli selkeä pelastuksellinen päämäärä. Maailma nähtiin pohjimmiltaan epätyydyttävänä paikkana todelliselle itselle. --- Olemme kuin kalat maan päällä. Voimme ylellisesti pukea, syöttää, juottaa ja ylistää kalaa, mutta mikään ei tyydytä sitä, ennen kuin se pääsee takaisin veteen, omaan maailmaansa. Patañjalin filosofian tarkoitus on siis paljon laajempi kuin tuoda selvyyttä ihmisen ajatuksiin ja kielenkäyttöön. Sen avulla haetaan käsinkosketeltavaa mutta lopullista ratkaisua elämän ongelmiin, eikä sitä saavuteta soveltamatta filosofiaa omaan jokapäiväiseen elämään. Joogafilosofia vaatii älykkyyden käyttöä, mutta se ei ole vain älyn harjoitus. Se on kokonainen elämäntapa.

   Useimmat joogasta kiinnostuneet eivät välttämättä koe tarvitsevansa pelastusta kärsimysten maailmasta. Tarjoamalla tarkan kuvauksen niin ihmisen mielestä, sen hiljentämisen menetelmistä kuin joogaharjoituksen esteistä ja niiden poistamisestakin Patañjali evästää kuitenkin myös nykyihmistä hänen polullaan. Mutta Patañjalin oppi on laajemminkin kiinostava; se edustaa yhtä Intian kuudesta klassisesta filosofiasta. Teos antaa lukijoilleen mahdollisuuden tutustua kiehtovaan vieraaseen maailmankatsomukseen."

Ja sen se tosiaan tekee! Löysin aivan mahtavan pätkän sutran 3.26 (Aurinkoon kiinnittymisestä: tieto maailmankaikkeudesta) kommentaarista, jossa kommentaattori Vyasa on kuvannut maailmankaikkeuden rakennetta yksityiskohtaisesti:

   "Maailmankaikkeus on kuin kupla, jonka sisällä on useita maailmoja tasoina yksi toisensa päällä. Alimpana on kuusi helvettiä --- Helvetin yläpuolella on seitsenosainen manala ---

   Seuraavaksi ja keskellä sijaitsee maa (bhurloka). Maa on ensimmäinen varsinainen maailma (loka). Maan keskellä on Jambudvipa-niminen manner, jonka keskipiste on kultainen vuorten kuningas Meru. Merun huiput koostuvat pohjoisesta länteen katsoen kullasta, kristallista, lapislatsulista ja hopeasta, ja niillä sijaitsee jumalten suosimia puutarhoja ja metsikköjä. Aurinko kiertää Meru-vuoren ympäri aiheuttaen sitä ympäröiville maille vuorotellen päivän ja yön, ja kun sen valo heijastuu Merun huippuihin, taivas näyttää vuoren pohjoispuolella keltaiselta, länsipuolella valkoiselta, eteläpuolella siniseltä ja itäpuolella vaalealta. Merun etelärinteellä kasvaa mahtava ruusuomenapuu (jambu), josta manner on saanut nimensä. Eteläisin Jambudvipan vuorijonoista on Himalaja, jonka eteläpuolella sijaitsee Bharatan maa eli Intia, jossa ihmiset elävät.

   Jambudvipan halkaisija on satatuhatta yojanaa (1 yojana = 14,5 kilometriä). Sitä ympäröi yhtä leveä renkaanmuotoinen suolameri. Suolameren jälkeen tulee lisää renkaanmuotoisia mantereita: Sakadvipa, Kusadvipa, Krauñchadvipa, Salmaladvipa, Magadhadvipa ja Puskaradvipa. Kaikkia mantereita koristavat kauniit vuoret, ja niillä elää jumalaisia olentoja. Jokaisen mantereen välillä on renkaanmuotoinen meri, joka koostuu sokeriruokomehusta, alkoholista, puhdistetusta voista, jogurtista, kermasta ja maidosta. Kaikki mantereet ovat aina kaksi kertaa leveämpiä kuin aiemmat. Viimeistä mannerta ympäröivät Lokaloka-vuoret, jotka näin muodostavat maan ulkoiset rajat. Koko maailman halkaisija on viisisataa miljoonaa yojanaa.

   Meru-vuoren huipulta pohjantähteen saakka löytyy planeettojen ja tähtien täyttämä ilmakehä (antariksa tai bhuvarloka). Tähdet ja planeetat liikkuvat Meru-vuoren yläpuolella tuulen voimasta Pohjantähden ympärillä. Ilmakehän yläpuolella on viisiosainen taivas (svarloka) ---"

Entäs sitten tämä, aivan  h u i k e e t a ! ! :

   "Mielikuvituksellisten ja jopa lapselliselta kuulostavien kuvausten takaa saattaa löytyä yllättävän tarkkaa tietoa. Matemaatikko Richard L. Thompson on esittänyt mielenkiintoisia arvioita puranojen kosmologian suhteista moderniin astronomiaan. Hänen mukaansa puranoiden maa renkaanmuotoisine valtamerineen ja saarineen kuvaa ekliptikaa eli auringon näennäistä vuotuista rataa taivaankannen ympäri. Puranoiden maan meret ja saaret vastaavat hämmästyttävän hyvin modernia käsitystä Merkuriuksen, Venuksen, Marsin, Jupiterin ja Saturnuksen radoista ja etäisyyksistä. Edellä mainittu kuvaus "maasta" on toisin sanoen moniulotteinen kuva koko aurinkokunnasta eikä pelkästään meidän planeetastamme. Tämä sopii yhteen myös sen kanssa, että ainoastaan Intiassa sanotaan asuvan ihmisiä. Muut paikat eivät ole avoimia ihmisille. ---"

(Nyt mun vissiin pitäis alkaa tekemään niitä tehtäviä..)