Yhtenä iltana ne lähti liikenteeseen vähän ennen kellonmukaista auringonlaskua. Viis kaksjalkasta plus koira. Yks päätti mennä omia polkujaan, loput suunnisti pellon poikki metsään ja rymysi puskien läpi sinne naapurin hakkuuaukolle (jota on muuten nyt kaupattu meille). Siellä ne seisoskeli tovin jos toisenkin, katseli kuinka aurinko häipyi horisonttiin, maalasi taivaanrannan oranssiksi. Ilma jo viileni, vaan siellä ne vielä nakotti ihan hiljaa ja välillä räpsytteli kameroitaan. Yksi hieno hetki lisää kesän muistoihin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti