Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

torstai 29. syyskuuta 2016

Syksyys







sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Vaahterat





Mukavuutta ensi viikkoosi!
Muista nauttia syksystä!
Meillä alkaa viimeinen virallinen työviikko
ennen talvea ja piiitkää lomaa :o)

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Kohtaamisia entisestä elämästä





Viikonloppu lapsuuden-/nuoruudenaikaisella kotipaikkakunnalla, yksi tarkoituksella ja kaksi vahingossa bongattua entistä tuttua, sekä luokkakokous! Meidän tosi pienestä lukioluokasta paikalle pääsi vain tosi pieni porukka. Osan kanssa treffattiin jo aikaisemmin suunnittelun merkeissä, joten ihan niin isona järkytyksenä ei tullut se, että me kaikki ollaan jo ihan aikuisia.. Järkyttävämpää oli se kun tajusin, että enimmäkseen nämä ihmiset tuntee mut sellasena kuin olin vuosia vuosia sitten, enkä todellakaan ole enää yhtään samanlainen. Muttaku tiiättehän, jos on jonkulainen käsitys jostain, sitä on hirmu vaikee mennä enää myöhemmin muuttamaan.. Ja tosiaan tuntu ettei muut ollu muuttuneet yhtään, opettajatkin yhtä nuorennäköisiä kuin ennen. Vaikka yhdessä vietettiin lähes puoli vuorokautta, ei siinä ajassa kuitenkaan ehtinyt tutustua kaikkiin uudelleen. Ne äänekkäimmät oli enimmäkseeen äänessä, ja minä hiljaisempi tarkkailin niitä, kuuntelin, hymyilin, ja väliin sanoin jotain, mutta... emt.. Huomasin myös sen, että elän ihan erilaisessa maailmassa kuin muut. Ehkäpä olen sitten onnistunut hyppäämään sieltä oravanpyörästä pois, ihan vahingossa.

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Enää ei potuta


Takana puolitoista enimmäkseen kaunista syksyistä viikkoa pottupellolla. Hommissa kahdesta neljään ihmistä ja pottukone. Lopputulemana kellarissa karkeasti arvioituna 1850 kg perunoita (kuvissa vain pieni osa..), riittää nyt vähäksi aikaa.. Ja voin luvata että huomenna ei enää potuta, ei vaikka kuinka haluais! Ihan meinattiin pitää juhlat tapauksen kunniaksi, mutta sen verran on väsy rankan rupeaman päätteeksi että ehkä aikainen nukkumaanmeno ja tieto siitä ettei tarvi vähään aikaan nähdä yhtään perunaa riittää. Nyt ollaan superonnellisia hienosta saaliista, eikä yhtään muistella sitä kuinka pienet kivet jumitti pottukoneen vähän väliä, kerran koko liukuhihna hajos kappaleiksi, löpö loppu kesken päivän ja piti jatkaa käsipelillä, ja se hihna joka pyörittää konetta piti yhtenään kiristää ja kerran jopa vaihtaa, tai kuinka usean päivän pääteeksi niskasta sai kaivella hirvirkärpäsiä, tai kuinka sormi jäi kivasti pottukoneen metallitangon ja sorkkaraudan väliin kun yritin kaivaa kiveä pois tuolta liukuhihnan välistä. Kuin olis vasaralla iskenyt..

Perunaa on siis runsaasti myynnissä, saa kysellä ken lähellä asuu ja tarvii rakkaudella kasvatettuja puhtaita luomupottuja :o)

tiistai 13. syyskuuta 2016

Nämä hetket






Aurinkoiset syyspäivät ja aamuiset sumut, tuuli, varjokuvat ja heijastumat, valoilmiöt, syksyn värit, lentävät lehdet, siihen väliin parit markkinat pöydän molemmin puolin, taas yhdet jäähyväiset, vielä tarkenee hetken uittaa varpaita vaikka vesi on jo kylmää.

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Metsään on tullut jo syys






..ja puolukat ja sienet, joita meillä on opeteltu tänä vuonna syömään oikein urakalla. Pellolle on ilmaantunut potunnostokone ja joukko ahkeria työläisiä. Eli siinäpä se meidän elo tällä hetkellä, ei juuri mitään uutta, vaan arkena pottuilua ja vapaalla retkeilyä. Suurin uutinen on varmaan se että Ukko lähti muutamaksi kuukaudeksi koulunpenkille.

torstai 1. syyskuuta 2016

Auringonlaskunmetsästäjät





Yhtenä iltana ne lähti liikenteeseen vähän ennen kellonmukaista auringonlaskua. Viis kaksjalkasta plus koira. Yks päätti mennä omia polkujaan, loput suunnisti pellon poikki metsään ja rymysi puskien läpi sinne naapurin hakkuuaukolle (jota on muuten nyt kaupattu meille). Siellä ne seisoskeli tovin jos toisenkin, katseli kuinka aurinko häipyi horisonttiin, maalasi taivaanrannan oranssiksi. Ilma jo viileni, vaan siellä ne vielä nakotti ihan hiljaa ja välillä räpsytteli kameroitaan. Yksi hieno hetki lisää kesän muistoihin