Sata lasissa

päivän sana on mansikka, joka päivän sana on ollut mansikka, mittään muuta ei ehi ajatellakaan, poimitaan, punnitaan, pakataan, perataan, pakastetaan, mehustetaan, hillotaan, syödään mansikoita kyllästymiseen asti, lapsetki sanoo äää taasko mansikoita, vähän on myytykin, enemmänki ois voinu, aika paljo nyt menny valmiiks poimittua, vähemmän on ihmiset ite halunneet poimia, tietää töitä meille poimijoille, hyvähän se toki on, ois kiva välillä tehä muutaki, ollaan kuitenki joka päivä muistettu uimassa käyä, on yks kesävieraski meillä ollu jo viikon, huomenna tai yli- ootellaan lisää porukkaa, pitäs vähän siistiä sisätiloissa, tai ehkä kestitäänki vieraita leikkimökissä, tarjotaan niille jotain mansikkaista, ehkä jopa kakkua jos ehitään leipoo, tai sitte pistetään ne popsimaan mansikoita suoraan pellosta, oispa hyvät kelit ja aurinko paistais, vois olla ulkona koko ajan, vaan sitte on riesana paarmat, ne tykkää musta enemmän ku mää niistä, aika vähän niitä kuitenki on, eikä ne paljon pure, eikä ne puremat kauaa kutise, ja parasta kuitenki on ku välillä pääsee hyppäämään järveen, karkuun paarmoja ja kuumuutta, huomennaki hommat jatkuu pellolla, ois ainaki kolme riviä poimittavana, vaikka aika lailla mehumarjalaatua enää tulee, mutta toinen lajike alkaa just kypsyä, siitäki tulee muutama kopallinen, ne onneks menee aika hyvin kaupaksi, ja loput soseutetaan ja pakastetaan, uus pakastinki piti ostaa, että kaikki mansikat mahtuu, se on kohta täynnä, niitä sitte talvemmalla jalostetaan tuotteiksi, pitää ensin jostain löytää kunnon elintarviketila jota voi vuokrata, sitte aletaan tekeen herkkuja joulumyyjäisiin, etikettejäki ollaan jo vähän suunniteltu, nyt alkaa näyttää hyvältä, hyvää yötä, paitsi että ennenku pääsen nukkuun pitää vielä pakastaa muutama mansikka, vaikkei edellisetkään ole vielä ihan jäässä