Kiva kesäkäsityö

Vaikka tässä viime päivinä on ollut paljon muutakin tekemistä, olen värkkäillyt loppuun jo lumien aikaan aloitetun maton. Tää oli semmonen kiva ja melko nopea käsityö, mitä nyt trikookude pääsi kertaalleen loppumaan, eikä täsmälleen samaa väriä enää saanut. Mut sit vaan vaihdettiin väriä lennosta. Mattoa oli tosi kiva virkata, värit on kivat, malli on kiva, ja valmis matto näyttää tosi kivalta makkarin lattialla. Tosin se on jo kivasti imenyt itseensä kaikenlaista pölyä ja karvaa..

Väri on oikeesti lähinnä tuota varvaskuvan väriä, ja malli on nimeltään Asteri. Ohje olisi jatkunut tuosta vielä muutaman kierroksen, mutta ajattelin lopettaa tuohon nättiin reunaan. Kokoa kertyi ihan riittävästi jo tuohonkin mennessä (90 cm), eikäpä tarvinnut enää lähtä ostamaan lisää trikoota.. Onhan se kyllä hirmu nätti tuo kokonainenkin versio, pitää joskus tehdä uusi matto ja yrittää malttaa virkata loppuun asti :o)

Tarpeeksi hyvä

Meidän perheen ainoan koululaisen kesäloma alkoi tänään. Heti todistustenjaon jälkeen oli kiire kaverin synttäreille, ja heti kun sieltä kotiutuu lähtevät ison sekä pikkuneitin kanssa ajelemaan kohti mummulaa. Ehdin vilkaista todistusta pikapikaa: yks kuutonen, kolme seiskaa, yks ysi ja loput kaseja. Ja tiiättekö mitä? Se on aivan kerrassan mainio suoritus!

Mun maailmassa ei kaikkien tarvi olla ylioppilaita ja stipendiaatteja. Elämänpolku voi kulkea jotain muutakin reittiä. Nykyäänhän ei ole pakko edes käydä lukiota, jotta pääsisi opiskelemaan korkeammille asteille. Ja ehkä ei kaikkien ole pakko päästäkään. Pätkätöitä tekevä maisteri voi kyllästyä hanttihommiin, keksiä kouluttautua puusepäksi ja lopulta löytää itsensä luomupellon laidalta.

Ja tarkemmin kun ajattelen, enpä itsekään ole tarvinnut mihinkään niitä useita laudatureita enkä yli ysin keskiarvoa. Toisaalta jokainen mutka matkan varrella on ollut lopputuloksen kannalta tarpeellinen. Enhän olisi tässä ilman yliopistossa tapaamaani söpöä punatukkaista nuorta miestä, ja ilman lukiota en olisi keksinyt mennä yliopistoon, ja jos olisin tiennyt jo peruskoulussa mikä musta tulee isona, en olisi ehkä mennyt lukioonkaan.

Tärkeintähän lie se, että tekee niinkuin itsestä parhaalta tuntuu. Onnea kaikille valmistuneille ja koulunsa päättäneille, ja kivaa kesälomaa kaikille koululaisille ja muille lomalaisille!

Melkein niinku Strömsössä

Vaikka kevättyöt onkin jääneet tosi myöhään, niin kaikki on sujunut loistavasti nyt kun on päästy tositoimiin. (Melkein) kaikki kyntövuorossa olleet pellot on kynnetty neljässä päivässä, ja osa jo karhittukin. Loput muutamakymmenen aaria on kyntämättä koska: 1) kukaan ei halua ostaa luomurehupaaleja pois pellon reunalta, 2) kivi, joka sai nimen "norsu" tarvitsee kaivinkoneen avustusta, ja 3) osa mansikkapenkeistä pitää hävittää = kaivaa muovit ylös. Mutta muuten kaikki kynnöt on tehty, ja aura on edelleen ehjä, samoin traktori. Hiphei! (Mutta vielä riittää kivienkeruuta moneksi päiväksi ennenkuin päästään viljaa kylvämään..)

Lähes kaikki suuren mittakaavan juureksetkin on jo kylvetty: palsternakat, porkkanat, ja punajuuret. Pellon puolelle laitetaan vielä naurista ja sipulia, sekä tietysti perunat. Valkosipulit on istutettu jo syksyllä, hyvin ovat lähteneet kasvuun. Kasvimaalle tulee sitten enemmän lajivalikoimaa, kunhan sen saa ensin muokattua kylvökuntoon. Ikkunalaudalla maahanpääsyä odottelee avomaankurkun-, kurpitsan- ja tomaatintaimet, pihalla lehti- ja kyssäkaalet. Vielä siemeninä herneet, pavut, ja muutamat muut. Tänä kesänä meillä syödään lähiruokaa!

Uijui!

Ihan pikkupikkupikkusen kurkkasin miltä näyttää viikonlopun betonikiurssilla väkerretyt jutut. Hyvältä!! Voi kun ois aikaa koluta kirppareilta kaikenlaisia muoteiksi ja koristeiksi sopivaa sälää, sit vaan sekottelis betonia päivät pitkät ja tekis vaikka mitä juttuja. (Sanoo hän joka yrittää päästä eroon kaikista ylimääräisistä sälöistä ja jutuista..)

Kätköllä

Ihan tuossa kävelymatkan päässä meiltä on ihana vanha kuusimettä, jossa lorisee pieni puro. Melkein tien vieressä on hieno, vanha, kivistä rakennettu silta, jota pitkin on ennen varmasti kulkenut tie. Purossa on sillan jälkeen jopa pieni vesiputous!

Tässäpäs onkin oiva paikka geokätkölle, keksi lapsi. Parisen kuukautta onkin kätkö lymyillyt sillan kupeessa, ja on sen muutamat kätköilijät jo käyneet löytämässäkin. Ja välillä pitää tietysti itse kätköttäjänkin käydä tarkistamassa että purkki on paikallaan :o)

Kylässä

Työt on alkaneet. Tai paremminkin kalenterin mukaan voisi luulla että peltotyöt on jo pitkällä, mutta meillä on ollut niin sateista ettei puhettakaan menemisestä pellolle traktorin tai minkään pienemmänkään härvelin kanssa. Ajateltiin ettei se niin päivän päälle ole, katottiin sääennusteesta sopiva päivä (kotona sateista ja viileää, kohteessa aurinkoista ja lämmintä), ja hurautettiin päivänmittaisille treffeille ihan Jyväskylään asti. Aamusta suorinta tietä Pandan kautta perille, vierailu Toivolan vanhalla pihalla, kahvila Muistossa lounas, päivän kohokohtana Viherlandia (!!), ja auto täynnä vihreyttä oikein piiiitkän mutkan kautta kotiin. Kierrettiin kaikki pikkutiet, poimittiin muutama kätkö, iltapalaeväät syötiin huvimajassa järven rannalla (olikohan Tervossa?), ja oltiin kotona jo ennen auringonlaskua. Tervetuloa arki ja työt, meillä on akut ladattu!

Kuvaterveiset Japanista II

Nämä kuvat Shodoshimalta, onhan tuonne joskus mentävä..

(Täällä meillä Mies on viikonlopun reissussa. Tähän mennessä on hajonnut tabletin näyttö, eikä vettä tule hanasta. Joten tervetuloa kotiin muutaman tunnin päästä! Eilen huhkin pihalla varmasti ainakin kymmenen tuntia pelkästään semmosia hommia mitä huvitti tehdä, ja koska vielä jalka nousee ja työkalut pysyy kädessä niin ajattelin kohta lähteä jatkamaan. Ellei ala kovasti satamaan.)