Vuodessa

Huomaan että minulla on tänään päällä sama t-paita kun tasan vuosi sitten. Silloinkin oli kaunis kesäinen päivä. Aamulla startattiin muuttoauto kohti tuntematonta. Uuden kodin pihalla oli joukko sukulaisia jo odottamassa kun ajettiin pihaan. Auto tyhjeni suurelta osin sillä aikaa kun me käväistiin pikkuautolla Kuopion Nordeassa allekirjoittamassa loput paperit ja maksamassa isot rahat. Pankin kanssa naimisissaolo jatkuu vielä ainakin neljätoista vuotta. Illalla tuli lisää sukulaisia auttamaan loppujen tavaroiden purkamisessa ja paikoilleenlaittamisessa. Ihanaa kun on ympärillä turvaverkosto! Kiitos teille!

Vuoteen on mahtunut niin paljon. Tunteita laidasta laitaan. Hyviä hetkiä ja myös sitä nurjaa puolta. Valtavaa riemua vuosikausien haaveen toteutuessa: pihassa on hevosia! Pitkän ja pimeän talven aiheuttamaa uupumusta ja turtumusta. Isojen päätösten tekemistä ja haikeutta kun ei kaikki mennytkään niin kuin olin ajatellut, ja lopulta hevosista luopumisen vaikeutta. Samalla suunnatonta onnea tästä kaikesta ympärillä olevasta. Luonnossa liikkumista, pysähtymistä, pienistä hetkistä nauttimista. Elämää.

Tänään oltiin taas matkalla. Jotain jännää, ihanaa, melkein uutta ja erilaista on pian tiedossa..

Normikaaos

Pienen kanssa on palattu reissusta kotiin. Todellisuus taas vähän kolkuttelee.. Tärkeintä on kuitenkin että lapset, kissat, koira ja kukat on tullut hoidettua poissaollessani, tämän muun kaaoksen ehdin selvittää joskus myöhemmin.

Meillä oli mukava lomanen. Käytiin vähän touhuilemassa entisellä pihalla, leikattiin nurmikko ja nypittiin rikkaruohot pääkäytävän kivien välistä. Sekä syötiin mansikat penkeistä. Muutamat kasvit oli intoutuneet kasvattamaan lonkeroitaan poluille, niitä piti vähän typistää. Sisälläkin pyörähdettiin tarkistamassa että kaikki on kunnossa. Nyt sais jo talo saada uudet asukkaat..


Käytiin vähän myös shoppailemassa, Pieni on halunnut edellisestä kerrasta eli vapusta asti käydä Zeppeliinissä paninilla, joten siellä oli pakko käydä. Löytyi vähän aleale-vaatteita, sekä muutama syksyn uutuus tulevalle eskarilaiselle. Itselle ostin kenkiä, kun huomasin ettei crocsit jalassa voi ihan joka paikkaan mennä.. Rannallekin ehdittiin testaamaan uusia uikkareita.


Tänään Itä-Suomessa tuulee. Eliittikisoissa tiedossa tuulituloksia. Illalla on tiedossa kivaa myös antipenkkiurheilijoille.

Iltahetki Tarzan-järvellä

Tuolla alhaalla se siintelee..





Kuka ekaks ylhäällä? Än-yy-tee-nyt!

Siniset ihanuudet

Tällaisia ihanuuksia matkasi mökiltä tänne kotipihan mökin somisteiksi. Sinisiä, pieniä ja isompia. En tiedä kuuluuko tuohon söpöiseen Kaardemummaa -purkkiin kantta, täytyy joskus etsiä jos vaikka löytyisi. Lautanen on Arabian en-tiedä-minkä -niminen, kaunis kuitenkin.


Myös kätevä sinertävä lyhyehkö penkki tuli tupaan lisäistuimeksi. Pihamökkiin pääsi myös tämä muodokas kaunotar, joka on jo pesty ja puunattu omaksi. Nyt mietin miten tuon käsittelen vai käsittelenkö mitenkään. Ensin ajattelin että valkoiseksi, mutta tuo väri on niiin herkullinen.. Ehkä sellainen hempeän vaalea pastellisininen, saapa nähdä.

Ajankulua

Ihmeen rauhallista täällä on ihan kahdestaan ja pelkkien pienten karvaisten kanssa. Ei olla yhtään huudettu, tapeltu tai kiukuteltu. Touhua on nähtävästi kuitenkin riittänyt, sillä eilisiltana lapsi meni itse yläkertaan ja nukahti ennenkuin ehdin paikalle..

Ollaan kuluteltu aikaa, leivottu, pelattu muistipeliä ja mastermindia, hypitty trampoliinillä, pyydystetty rosvoja kasvihuoneesta, ihmetelty miten perunat oikein syntyy "Mutta nehän oli jo ihan valmiita perunoita ku ne laitettiin maahan..", luettu kirjoja, istuttu puun alla virkkaamassa, piirretty, lämmitetty saunaa, täristelty tomaatteja, leikitty piilosta, rakennettu kuularatoja, herkuteltu, katsottu elokuvia, hoidettu pörriäisenpistoa sormenpäässä, kuivatettu pyykkiä ulkona ja leikitty kotista.

Toisaalta kiva kun on pieni ikävä, aika menee ehkä vähän hitaampaa, toisaalta taas toivoisi että tulisivat jo kotiin. No äkkiäpä nämä päivät, viikot, kuukaudet, vuodet.. ohi hurahtaa.

-Onko koira kotona?

-Miesten kanssa mökillä.

Neiti majailee taas Mummun nurkissa, ja äiti joutui jättäytymään matkasta kissavahdiksi. Pienin joutui puolestaan jäämään vahtimaan äitiä.. Mutta ens viikolla me kyllä lähetään kahestaan reissuun! Ainakin hakemaan Neiti kotiin jos ei sen kummempia keksitä.

On himpun kummallinen olo kun karvainen turvakamu ei ole kotona. Pitää öisin kuunnella jokaista risausta.. Mutta eihän sitä voi olla ottamatta mukaan mökille, se on ainoa paikka maailmassa missä iso lurppakorvakoira saa hulmuilla vapaana. Siellä kun riittää hehtaarikaupalla erämaita samoiltavaksi ja järvikin on ihan rannassa pientä viilentävää uimalenkkiä varten. Ukkeleilla on, kuten ukkeleilla yleensä on, kasa onkia mukana sekä tällä kertaa myös peräkärry auton perässä - saalista varten varmaankin..


Mepä täällä ootellaan mökkituliaisia.

Riippumaton

Haluaisin riippumaton. Ihanan, ison, luomupuuvillaisen riippumaton, jossa voisin loikoilla juhlapäivän päätteeksi ja muulloinkin, lueskella ihania kirjoja ja uppoutua haaveisiin.. Paikkaakin olen vähän katsellut, ehkäpä tammen katveeseen leikkimökin nurkalle, kuusirivin hämyyn. Ei ainakaan mihinkään paahteeseen.

Eilen meillä juhlittiin. Vähän-Isommasta tuli vielä vähän isompi tai ainakin vanhempi, yksitoistavuotias. Tykkään kun tulee paljon vieraita, jutellaan ja syödään hyvin, lapsilauma leikkii ja kirmailee ulkona. Vaikka onhan siinä aina oma hommansa laitella.. Eipä meillä juhlia liian usein järjestellä. Vielä enemmän tykkäisin ulkojuhlista. Terassia odotellessa, edelleen.. Juhlien jälkeen ihaninta on tyhjentää pöytä ja laittaa tiskikoneeseen paljon samanlaisia astioita. Siinä on jotain erityistä.

Haluaisin myös olla riippumaton kaikenlaisista koneista ja moottoreista. Aamulla oli sovittu tapaaminen. En päässyt autolla edes pihasta pois kun STOP-merkkivalo ja öljynpaineen merkkivalo alkoi vilkkua. Ok, täytyy sitten lähteä toisella autolla. Joka ei inahtanutkaan.. Onneksi apu oli kotona, vara-akusta virtaa ja menoksi. Myöhästyin vain vähän..

Meillä ei vieläkään ole satanut juuri yhtään. Saapa nähdä miten viljelykset menestyy tai menehtyy.. Tänään ei ole ollenkaan kylmää ja sateista. On ihanan raikasta ja kosteaa, helppo hengittää, ilmassa on syksyn tuntua. Tykkään syksystä. Olen lähdössä uuden ystäväni kanssa keramiikkanäyttelyyn ja kirpputoreille kiertelemään, kivaa!


Ylikasvanut nuoriso järjesti juhlien hupaisimman ohjelmanumeron: golfia kynnöspellolla traktorin kupeessa..