Näin kulutan aikaa

Hassua miten se hirmusen pitkä ja rankka työputki onkin menossa jo ihan viimeisissä päivissä. Kovasti auttaa tieto siitä että se ei jatku enää loman jälkeen, nyt voi huilata ja hengähtää ihan luvan kanssa. Tän viikon joogaohjelmat on hiottu valmiiksi, eli nyt ei ole oikein mitään muuta työtyötekemistä kuin ajella pitämään tunteja. Olen nukkunut pitkään aamuisin, ja vastaavasti valvonut kirjan kanssa aina sinne puolenyön paikkeille. Kun aamuhommat on tehty ja kissat ruokittu, yleensä istun lattialle ja joko joogaan, meditoin tai saan kissan tai kaksi syliin nukkumaan, siinä tapauksessa otan jonkun käsityön tehtäväksi. Onpa tuntunut kurjalta kieltää kissanpentua leikkimästä langoilla vaan pakko, mikäli haluan yhtään mitään tehdä muualla kuin suljettujen ovien takana. Sitten ehkä pieni hetki työhommia, joko suunnittelua, kuvausjuttuja, tietokonehommia, somea tai sen sellasta. Iltapäivällä ensin ruokaa ja sitten ulkoilua tai muuta liikkumista. Lisää kissojen kanssa oleskelua, mahdollisesti kotihommia, ruuanlaittoa, ajan kulumisen odottelua kunnes on aika lähteä töihin. Normityöilta matkoineen vie reilun kolme tuntia. Illalla kotona vielä kissajutut, plus omaa aikaa eli koomailua, somen plaraamista tai ruudun tuijottelua, kunnes on aika ottaa kirja käteen ja alkaa iltatoimille. Näin yleensä. Tänään on ollut harvinaisen tuottamaton päivä, jotenkin tuntuu että kaikki tarvittava on jo tehty, ajatukset on jo syyslomareissussa. Sentään parsin yhden villasukan ja pakkasin matkalaukkuun suurimman osan tavaroista. Kävin ulkona ja nyt istun tässä ja kissa istuu sylissä - isompi tällä kertaa, äsken oli pienempi. Vaan näitäkin laiskoja päiviä tarvitaan välillä. Nyt pitäis keksiä vielä melkein kolmeksi tunniksi tekemistä ennen kuin työt kutsuu. Tilausvillapusero lähti eteenpäin, tekeillä on yksi oma projekti, ehkäpä edistän sitä sitten.

Juhlan paikka

Siltä ainakin tuntuu nyt kun eilisen ryhmät jäi jo syyslomalle ja tämän päivän aamujoogassa oli syksyn viimeinen kokoontumiskerta. Aika kevyt fiilis. Tänään on ollut kunnon syyspäivä, tuulta ja vettä ja räntääkin, en ole ulkoillut kissojen kanssa enkä yksinkään. Meillä oli jo ensimmäinen pakkasyö, ja keskiviikolle on vissiin luvattu ihan lunta, ja mun kun pitäisi just sillon iltamyöhällä ajella pitkää työmatkaa. No sen näkee sitten miten asia ratkeaa. Tarkoitus oli tänään pitää siivouspäivä, vaan se on vielä vähän vaiheessa siinä mielessä että olohuoneen järkkäily plus imurointi jää näköjään huomiselle. Sen sijaan olen juoksuttanut pyykkikonetta ihan urakalla, innostuin nääs siivoamaan pyykkihuonetta ja sieltä löytyi jos jonkinlaista pestävää tyynyistä lähtien, ja kun sähkö on just nyt halpaa niin kone on sitten pyörinyt monenmonta kierrosta. Vessankin kuurasin melkein lattiasta kattoon, millonhan lie viimeksi.. Aikomus on pikkuhiljaa saada siistittyä kämppää lomakuntoon niin kissavahdeilla on sitten mukavampi asustella täällä. Ja pitää varmaan jo muutama ajatus suunnata pakkaamishommiin, matkalaukku pääsee kohta taas liikenteeseen. On kyllä jännää lähteä pitkästä aikaa reissaamaan!

Huilihetki

Kun tää arki on nyt taas kunnolla koittanut ja kaikki joogaryhmät pyörii jo toista viikkoa niin täytyy todeta että on jo väsy. Näinhän se vissiin käy joka syksy kunnes kulkeminen muuttuu taas tutuksi rutiiniksi. Täytyy sanoa että lasken jo päiviä lomaan - niitä on 12, sisältäen 14 joogaohjausta eli sehän tarkottaa sitä että tämä mun putki (25 päivää, 30 ohjausta) on jo yli puolenvälin! Tänään ajelin ensin koilliseen aamujoogaamaan ja sitten luoteeseen yinjoogaa ja sointukylpyä pitämään, sitten kävin ruokkimassa naapurin kissan (ja omatkin) enkä ole vissiin oikein muuta tehnytkään. Tiskikone on pessyt astioita ja pyykkikone pari kuormaa pyykkiä. Olis sitä villapaitatyömaata, valokuvauskurssia, kirppikseltä ostettu palapeli, nurkkien raikkoomista, ja vielä mitä muuta. Nyt ei jaksa, ei huvita. Ikävää pukkaa, jonkinlainen tarpeettomuuden tunne lymyää tuossa liepeillä. Onneksi mitään ei oo pakko tehdä, ja huomenna päivä on uus ja siellä vasta illasta etäjooga ja lapsen kuskaus junalle. Nyt taidan mennä lattiallle makoilemaan, nostan jalat seinälle ja otan pari kissaa torkkumaan mahan päälle. Jos ei siitä päivä muutu paremmaksi niin ei sitten mistään.

Kätevä mies saa paikan

Koko kesä meni niin että eksä kävi töissä kotoa käsin, ja vaikka varmaan yli 90% hereilläoloajasta olikin joko siellä töissä, harrastuksissa, reissuillaan tai muuten vaan pois paikalta, ja senkin vähän aikaa mitä oli kotona niin oli joko saunassa tai tietokoneella, niin on tässä vähän totuttelemista taas siihen että olenkin ihan yksin huolehtimassa kaikista hommeleista. Kotijutut, järkkäilyt jne sujuu toki multakin, mut vois sujua mukavammin jos olis seuraa. Niiden lisäksi hommalistalla on pieniä ja isoja juttuja, mm:

*parin reiän poraaminen kattoon, jotta saan ripustettua kissankiikun ja kukkatelineen (johon myös pitää porata isommat reiät uusia köysiä varten)

*nuohoojan tilaaminen, ja sitä varten tikapuiden asettelu paikoilleen tai mieluummin jo hankittujen oikeiden kattotikkaiden asennus paikoilleen

*peltohommien laittaminen pakettiin talvea varten, mm. perunan ja juuresten nostoa sekä hedelmäpuiden verkotusta riittää vielä

*muutama vähän suuremman luokan remppahomma, sisältää parin väliseinän rakentamisen

*aurinkoterassin pohjustustyöt, plus käytettyjen betonilaattojen metsästys

Hommathan ei täällä lopu edes tekemällä, niinkuin olen ennenkin todennut. Ja varmaan osaisin paljon noista asioista tehdä itsekin, mutta kun haluaisin ettei mun tarttis tehdä. Jotenkin tuntuu vaan siltä että kun koti on taas suurimman osan ajasta yksistään mun käytössä, niin haluaisin saada siitä sellasen missä viihdyn mahdollisimman hyvin. Eli nyt ensin käyn jälleen kerran turhien tavaroiden kimppuun ja katotaan kuinka pitkälle tällä kertaa jaksan ja ehdin raivausta jatkaa. Tsemppiä mulle! Tai sitten se apulainen tekemään kaverina.

Asioita, juttuja, hommia

Viikonloppuna tiedossa joogatöitä sekä synttäreitä. Jälkikäteen pidettäville kuuskymppisille menen paikan päälle, ja 11-vuotiasta sankaria kävin tapaamassa jo ennakkoon pari viikkoa sitten. Täytyykin hommata kissoille päiväruuan antaja, muutenhan Totoron pieni maha itkee jos se ei saa ruokaa oikeaan aikaan. Ja Totorollakin on viikonloppuna tavallaan synttärit, se täyttää jo 5 kuukautta. Alkuun tuntui että se jää ihan pikku kissaksi, mutta nyt olen huomannut että kyllä se sittenkin kasvaa, toivottavasti ei liian nopeasti eikä kovin isoksi. Tosin saattaa kasvaakin suureksi, kissaneuvolassa eläinlääkäri sanoi niin (koska on niin pitkät jalat ja häntä), ja pörröturkkisena näyttää vielä isommalta ku oikeesti onkaan. Totorosta on tullut kiipijäkissa, en tiiä miten saan sen pysymään maan pinnalla kun koko ajan haluais kiipeillä puihin. Myyrät kun ei puissa asustele. Sen sijaan puissa asustelee vielä omenoita ja vähän luumuja, sekä Olga-päärynöitä jotka ei kellekään kelpaa. Oisin jakanut niitä pois jos joku haluaisi tehdä päärynähilloa, mutta eipä ole halukkaita jonoksi asti. Ne ei ole mitään syöntipäärynöitä (muutenhan söisin niitä ite enkä harmittelis että jää käyttämättä), vaan hyvä hillo niistä yhtenä syksynä keitettiin. Nyt en jaksa nähdä vaivaa kun en edes itse hilloja syö. Ylikypsyneet päärynät näyttää toimivan hyvänä perhosbaarina, joku edes nauttii niistä. Minä puolestaan olen todella nauttinut näistä kauniista syksyisistä päivistä, tosin kovin lämmintä ei enää ole. Jos ottais sellasen käytännön että kävis sään salliessa joka päivä kiertään ton yhen peltolohkon, nyt kun naapuri on hävittänyt lehmät ja purkanut laitumet niin pääsee melkein koko reitin teitä pitkin kulkemaan. Kunnon varusteet vaan päälle niin ei hypi hirviökärpäset niskavilloihin, en nimittäin oikein haluais niitä mun takuista kaivella. Nyt lähen kaiveleen unia, huomenna on pitkästä aikaa kello herättämässä. Arkeen tässä hiljalleen palailen, tällä viikolla jo neljä joogaa plus yks opekokous. Kohta on taas putki päällä, hih.

Kappas!

Oon täällä taas! Ja se johtuu siitä että loma teki tehtävänsä. Oli runsaasti aikaa haahustella, go with the flow. Tosiaan kaivoin sen kameran esiin kuten aioin, ja vaikka en kurssilla ole vielä edennyt oikeisiin kuvaustehtäviin asti, niin joinakin hetkinä on ollut niin hauskoja valoja ja varjoja (ja kissoja) että olen napsinut kuvia. Ja sitten kun on kuvia ja niitä pitää siirtää koneelle, niin samahan tässä on sitten istua pitemmänkin aikaa. Olen kyllä ehtinyt tänään jo paljon muuallekin, kuten töihin ja metsään ja useaan kertaan ulkoilemaan kissapoikien kanssa. Ja huomenna on taas vapaapäivä, lisää haahuilua tiedossa siis.

Loppukesän loma

Sillä kesältähän tuolla vielä tuntuu ja näyttääkin. Ja mää oon lomalla! En tehny kauheesti etukäteen suunnitelmia mitä tässä ruhtinaallisen pitkän (6 päivää) loman aikana aikoisin tehdä. Aluks olin pikku reissussa, mutta sieltä piti äkkiä palata kotiin kissapoikia hoitelemaan. Jotain järkkäilyä ois kotona kiva saada aikaiseksi vaan tuo keli näyttää siltä että mieluummin olisin ulkohommissa - toki niitäkin varmaan löytyy. Mutta jos meen ulos niin kissatkin haluaa mukaan, ja sitte Totoroa pitää vahtia ettei se mee hukkaan eikä omista hommista tuu mitään. Tai jospa antaisinkin itelleni luvan ihan vaan nauttia syyskesän fiiliksistä. Nyt tässä mun sylissä nukkuu sulassa sovussa kaks kissaa, joten hetken aikaa oon ihan sidottuna paikoilleni.

 

Aloitin sellasen somevalokuvauskurssin, niitä matskuja ja tehtäviä eilen vähän kahlailin läpi, ehkä jatkan taas tänään tai huomenna. Tuntuu tosi kivalta ajatus että saa kaivaa järkkärin pitkästä aikaa esiin ja tutustua siihen kunnolla. Jospa nyt oppisin oikeesti säätämään kameraa ja käyttämään sitä. Kuitenkin valokuvaus on yks mua kiinnostava asia, ja kun tähän asti olen vaan räpsinyt kuvia niin nyt ajattelin satsata kuvaamisen opetteluun ja jospa siitä olis ihan bisneksellekin hyötyä siinä mielessä että sais nuo firman somet näyttämään kauniita ja harmoniselta.

 

Tekeillä on myös yks tilausvillapaita, hihat on jo valmiina ja loputkin pitäis saada tehtyä mielellään ennen niitä villapaitakelejä. Muuten käsityöt on ollut tauolla, tai no tein kyllä yhden kesähurlumheipaidan, senkin tilauksesta. Eli katotaan mihin tässä loman aikana hommat etenee, ja mitkä hommat jos mitkään. Ens viikolla sitten nytkähtää käyntiin syksyn ryhmistä jo suurin osa ja sit se on menoa taas. Vaan mietinpä sitä vasta sitten.