Bled

Eräänä kesäisenä lokakuun päivänä..

Syötiin kermakakkua (ja jäätelöä!), kiivettiin linnaan ja käytiin veneilyretkellä. Paljon jäi vielä ensi kertaankin. Ihana paikka, naperokin sanoi että oli koko reissun paras päivä. ♥

Ihanaa syksyä!

Tämän pikkuisen hämyisen, mutta oikein ajankohtaisen kuvan myötä toivottelen kaikille oikein ihanaa syysviikkoa, lomalla tai ilman. (Kiitos kortista! ♥)

Minäpä kaappaan huomisaamuna pienimmäiseni kainaloon ja sit me hurautetaan viettämään seuraavat päivät hiukan erilaisissa sääoloissa..:

Paloiteltuja maisemia

Ihan testimielessä nappailen kuvia maisemanviipaleista tabilla ja yritän kokeilla miten niitä pystyy laittamaan blogiin. Jos joskus ei tarvis aukasta tietokonetta. Siks(kin)hän sitä nykyään niin harvoin tulee mitään kerrottua, kun ei jaksa kiivetä yläkertaan koneelle, eikäpä kyllä toisaalta ole ollut oikein mitään kerrottavaakaan.

Johtopäätös: tekstiä hankalampi kirjoittaa, kuvien laadussa toivomisen varaa, oudot mittasuhteet, nakkisormilla vaikeampi osua oikeaan kohtaan kuin hiirellä.. Ehkä menettelee hätätapauksessa, joskus.. (Apua, missä tässä on valitse kaikki, haluan tasata molemmat reunat! Se ois tietty pitäny valita ennen kuin aloittaa kirjoittamisen..)

Kiitos kaikille heille ♥

Sinne meni, viimeinenkin apukäsipari. Mietin että onkohan tämä terveellistäkään, kun kaikki ne vie palan musta mukanaan. Toisaalta niiltä saakin niiin paljon, muutakin kuin apua peltotöihin. Tunteiden tunteminen on aina hyvästä. Ja odotan enemmän kuin innolla minkälaista porukkaa meille ensi kesänä saapuu. Siihen tuntuu just nyt vaan olevan ihan liian pitkä aika..

Paljon ollaankin saatu aikaan. Paljon enemmän kuin mihin oltais kahdestaan yhdessä kesässä pystytty. Kiitollinen olen ihan joka ikisestä hetkestä, ja olen yrittänyt ottaa niistä irti mahdollisimman paljon. Nyt tuntuu, etten hetkeen osaa tehdä oikein mitään.. Vaikka olishan tuolla vielä valkosipuleita istuttamatta (ja kukkasipuleitakin, yllättäen..), ja muutama muukin homma tehtävänä ennen talvea. Mieskin lähti lomaileen hirvimettälle viikonlopuksi, joten jospa sitä jotakin yrittäis kyetä..

Aurinkoinen syyssunnuntai

Omat lapset ei tällä kertaa lähteneet mukaan retkeilemään, otettiin sitten tämä meidän viimeinen työläinen sekä pikkuneiti matkaan ja suunnattiin heti aamusta Huuhkajankierrokselle. Reitti oli kuus kilometriä pitkä, paikoin melko ylämäkinen, keli mitä parhain, hirvikärpäsiä ei bongattu yhtään, muita retkeilijöitä oli sen sijaan liikkeellä runsain mitoin. Muutama kätkö jätettiin ensi kertaan niin on sitten enemmän syytä lähtä toistamiseenkin :o)

Kuka syönyt on hinaajani

Kaksi mehiläispesää, aika monta kehällistä hunajaa, lainalinko pari päivää pyörimässä, ja lopputulemana noin kaksikymmentäkahdeksan litraa hunajaa. Siis ihan hirvee määrä! Nyt se pitää purkittaa ja sitten yrittää sijoittaa jonnekin, lähinnä varmaankin tutuille ja sukulaisille. Luomuna ei hunajaa vielä tänä vuonna voida markkinoida, toivottavasti jo ensi vuonna voidaan. Ja onpa mielessä vilahtanut ajatus valkosipulinkynsienkin säilömisestä hunajaan, kun noita valkkareitakin on vielä jokunen myymättä.. Siinä tulis yhdellä kertaa sekä hunajamarinoituja valkosipuleita että valkosipulihunajaa :o)

Etutalvi

Tältä kuulkaa näyttää kun on satanut kaksi päivää lunta. Syyskuussa.

Eikö oikeesti missään muualla vielä ole talvimaisemat ja joulufiilis? Eipä kyllä tuolla meidänkään taajamassa ole, mutta meilläpä on jo lunta tulvillaan..