Yhtenä kesänä meillä oli kanadalainen woofferi Frank, joka väitti että heillä on talvisin lunta yheksän metriä. En tiiä onko se totta, täällä ei onneksi ihan niin paljoa ole _vielä_ satanut, mutta takapiha alkaa olla aika täynnä lunta, vielä sieltä nurkasta vähän ruusupensasta pilkottaa, eikä naapurin koira ole hypännyt aidan yli koska heidän puolella on lumi tallattu tiiviiksi. Täytyy laskea monenteenko aitalankaan asti kinokset yltää niin voi sitten kesällä ihmetellä menneen talven lumia. Ihan mielelläni otan tämmösen ihanan lumitalven, viime talvi oli hassu kun metsä oli ihan vihree ja kaikki kulkuväylät aina ihan peilijäällä. Vaan tämäkin säätila tästä vissiin kohta muuttuu muunlaiseksi, ja ties vaikka ne kaljamakelit olis ihan nurkan takana. Onneks vuosia sitten hankitut nastakengät vielä kuljettaa paikasta toiseen.
Kansalaisopistosta tuli viesti: toivottavasti samme pitää sinut joogaopettajanamme. Kuulemma pitäis ens kauden töitä jo miettiä, että montaako ryhmää tarjotaan. Näillä keleillä oon aika tyytyväinen että ne kaikkein syrjäisimpien kylien ryhmät on pikkuhiljaa hiipuneet pois. Vaan pitäiskö niitä taas ens vuoden lukkariin tyrkyttää, en vielä osaa päättää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti