Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Cinque Terre















Onnea on italialainen ystävä, joka antaa just mulle kohdistettuja supervinkkejä reissun suunnitteluun. Koskaan ennen en oo Italiassa käynyt, paitsi kerran muinoin päiväretkellä Slovenian eli silloisen Jugoslavian puolelta, ja sitä ei nyt lasketa. Niinpä mun suunnitelmissa oli päättää tänkertainen kesälomareissu Italiaan, paluulennon hommasin Roomasta, se kun oli ainoa paikka mistä oli suora lento Helsinkin näin off-seasonilla. No mutta mitähän tekemistä sitä Italiassa keksis?? Halusin päästä reissussa vaeltelemaan mahdollisimman paljon, tai ainakin kävelemään luonnossa kun nuo kaupungit ei ihan niin kovin kiinnosta. Ja tiedustelu ystävältä paljasti, että on olemassa sellanen kansallispuisto kuin Cinque Terre, viisi kaunista pientä rannikkokylää vuorten kainalossa, ja niiden välillä paljon vaellusreittejä. Sinne siis! Mun majapaikka sijaitsi just alueen ulkopuolella, mutta junalla pääsi kohteeseen hetkessä. Ja nyt kun olen kerran siellä käynyt, tiedän missä niistä viidestä kylästä ehkä ensi kerralla majoittaudun (en ainakaan siinä, josta juna-asemalta on käveltävä tuhat porrasta ylös kylään). Kolusin kaikki kylät jotenkuten läpi kahdessa päivässä. Aiemmin olleiden rankkasateiden tekemien tuhojen vuoksi kaikki kyliä rantaa pitkin yhdistävät reitit oli suljettu, mutta vuorilla pääsi hyvin vaeltelemaan. Ainoa haaste oli melko lyhyt valoinen aika päivällä, eli päivään mahtui vain yks muutaman tunnin vaellus, ja toiseen päivään ei sitäkään kun piti vähän kuleskella pitkin niitä kyliäkin. Mutta aaah, kylläpä sitä siinäkin kuvapankki ihan kivasti kasvoi maisemakuvilla.

Ei kommentteja: