(..ja kymmenet parittelevat sudenkorennot ja yksi vaaleanpunainen lumpeenkukka.) Ei ole sanoja kuvailemaan sitä tunnetta, ei sellaista kuvaa joka kertoisi miltä tuntuu. Olla veden kannateltavana, jättää kaikki tarpeeton veteen, liukua, sulautua, hengästyä ihan huomaamatta, tuntea vesi iholla, itsensä vedessä, ja ei tuntea, koska itse on vetenä, vesi. Autuus.
(Oispa aina uimalämmintä vettä, koska kylmäähän se nyt jo on, sormet on vähän kohmeessa vieläkin.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti