Lähdettiin siis tänään kaupunkiin ajatuksena hommata uusi oksasilppuri, koska entistä on käytetty niin paljon että siitä hajosi moottori tai jotain. Lopputulemana palattiin kotiin ilman uutta silppuria, koska kaikki myynnissä olevat kapistukset oli vaan niin paljon huonompia kuin se meidän entinen. Kaupan setä pyöritteli silmiä kun kyselin että miten noin pienestä syöttäaukosta pistetään sisään yhtään vänkkyrämpää risua, että pitääkö oksienkin nykyään olla viivottimella piirrettyjä.. Kummaa hommaa, kun suunnittelussa ei ajatella käytäntöä yhtään. Pitänee yrittää vaihtaa vanhaan moottori, jospa vaikka siitä vielä kalun saisi.
Ihan sama juttu tiskikoneen kanssa. Kun meidän entinen kone päätti että reilun 18 vuoden työura hänelle riittää, lähetin Miehen ostoksille. Jo vuosia sitten kävin kattelemassa "uusia" tiskikoneita, ja silloin päätin ettei meille ikinä tuollasta rimpulaa tule. Sillä kertaa vanha kone saatiin korjattua, tällä kertaa enää ei, joten tässä on nyt viikkoja yritetty opiskella tuon uuden rimpulan sielunelämää. Se kun on niin epäkäytännöllisesti sisustettu, vetää paljon vähemmän astioita kuin entinen, on niin musta sisältä ettei kukaan muu perheestä erota millon se pitäis laittaa juokemaan/tyhjentää, ja pesuohjelmatkin kestää kaaaauan. No, toivotaan että meistä kuitenkin joskus kaverit tulee :o)
Maanantaina on aikomuksena lähtä naulakko-ostoksille, onkohan se yhtä vaikeeta kuin tämmönen kaikenlaisten koneiden ostaminen..
2 kommenttia:
Juu, ei löytynyt meillekään vanhanveroista astianpesukonetta kun 19 vuotias sanoi sopimuksen irti:) Mutta uuteenkin tottuu;)
Onkohan se sitä keski-ikäistymistä, kun tuntuu että ennen oli kaikki paremmin, koneetkin kestävämpiä :o)
Lähetä kommentti