Matkailua, joogaa, mansikoita, enkeleitä, luomua. Hetkiä, ajatuksia ja elämää.

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Valohoidossa

Onpa tämä ollut loma.. Olen yrittänyt toisaalta juosta kaikenmaailman tapahtumissa ja retkillä, ja sitten toisaalta taas viettänyt niin paljon aikaa itseni kanssa etten ikinä ennen. Nyt alkaa jo pienoinen tylsyys hiipiä kuvioihin. Paljon mieluummin olisin täällä (tai missä tahansa) mun tärkeiden kanssa, olis joku jonka kanssa jakaa tämä kaikki.. Sadepäivät, öiset myrskyt, yllättävän polttava aurinko, tämä ihmeellinen valo, pitkät kävelyt rannalla varpaat lämpimässä hiekassa, laiska lojuminen sängyllä.. Jos ei muuta niin ainakin on kerrankin ollut aikaa lukea, ostin täältä kirpparilta pari pokkaria, ja luettuani vein kirjakauppaan kierrätykseen ja sain vähän alennusta kierrätyspokkareista. Ja sit luin ne ja kierrätin ne takas jonkun muun luettavaksi. Kätevää, ei tarvi raahata kirjoja kotiin asti.


Eilen olin ystävänpäivän viinitilavierailu/päivällisretkellä. Yksin - kuinka säälittävää. Olinhan toki koko ajan jossain seurueessa, kun linja-auto oli täynnä, ja pöydät samoiten. Mutta kyllä se vähän niin on, että suomalaisten seurassa pitää itse avata suu ensimmäiseksi, jotta ne huomaa että tuonkin kanssa voi puhua. No loppujenlopuksi ihan hyvät keskustelut saatiin aikaan, mutta kyllä mulla vaan kovasti ikävä on niitä mun omia ihmisiä ja niiden kanssa puhumista!


Eipä täällä muutenkaan kukaan mitään kontaktia ota, ei edes nuo kaupungilla kiertelevät rihkamakauppiaat. Ihan olen saanut rauhassa muuttua näkymättömäksi. Paitsi rannalla kulkeva "jalkahieroja" tulee joka kerta tarjoamaan palveluitaan, joten olen saanut harjoitella sitä ein sanomistakin.. Tai ehkä tilanne ois toisenlainen öiseen aikaan, mutta öisin mä olen nukkumassa, en sentään ihan mitään extreme-kokemuksia kaipaa.. Todennäköisesti onkin pieni kulttuurishokki odotettavissa kotiinpaluun jälkeen sikäli, että yhtäkkiä mua tarvitaan ja mun pitää huolehtia jostain muustakin kuin itsestäni.


Vaikeinta täällä on ollut syöminen. Munsta kun sen kuuluu olla sosiaalinen tapahtuma, joten en olekaan käynyt ns. ulkona syömässä kuin pari hassua kertaa. Brittiläisravintolassa naapuripöydän tyypit alkoivat ihan spontaanisti jutella, se oli aika virkistävä poikkeus. Yleensä käyn ostamassa lähikaupasta kroissantteja, hedelmiä, jukurttia ja suklaata, ja ihan hyvin niillä on pärjännyt..
 

Summa summarum: Mielenkiintoisia huomioita olen tehnyt itsestäni, ja voin edelleenkin väittää olevani ihmisihminen. Ja onpa tuo oma koti ja perhekin noussut arvoon arvaamattomaan. Loma on siis tehnyt tehtävänsä. Silti toivon lempeää laskeutumista arkeen :o)

5 kommenttia:

Huopalintu kirjoitti...

Olet rohkea, kun lähdet yksin reissuun. Varmasti on opettavaista. Mukavaa paluuta myös arkeen.

Heli kirjoitti...

Mä vähän luulen, että mulla olis hyvinkin samanlaisia fiiliksiä jos lähtisin yksin lomalle. Toisaalta sitä haaveilee ihan hirveesti, että saispa olla yksin ja mennä ihan vaan itekseen.. ja sit voisin kuvitella, että oliskin hetken päästä tosi outoa olla vaan yksin, eikä ihan oikeesti olis ketään kenen kanssa mennä, tehdä, jutella. Osaan jotenkin oikein hyvin ymmärtää tuon "näkymättömäksi muuttumisen".

Joka tapauksessa uskon, että oot saanut ihanasti myös rentouduttua ja ladattua aurinkoenergiaa ja matka on siinä mielessä kuitenkin ollut mukava. Leppoisaa kotiin ja arkeen paluuta sulle!

Anonyymi kirjoitti...

Pitkästä aikaa luen blogiasi. Ompa mukava kuulla, että olet päässyt lomaileen ja oppimaan lisää itsestäsi. Olet rohkea. Kuvia odotellessa.
Kaikkea hyvää kevääseen.
t. Tatja

Vianna kirjoitti...

Kiitos ihmiset! Olen kyllä salaisesti pikkusen ylpeä itsestäni kun uskalsin ottaa tuollaisen loikan tuntemattomaan :o)

Vaihtelu virkistää, nyt ihan uudella energialla päin arjen haasteita!

Nyt on kaikki viimeaikaiset kuvattomat postaukset kuvitettu auringolla ja merellä, toivottavasti fiilis välittyy kuvista.

Pelaguu kirjoitti...

Voi että, kuulostaa se kyllä silti ihanalta! Ihanan rentouttavalta ja juurikin niin että siihen myös itse asennoituu niin. Rohkea olet kyllä, yksin ulkomailla! :)