Pikkuaurinkoja

On sadellut ja paljon. Meinasi jo iskeä epätoivo kevään peltotöiden kanssa, kun ei märkä pelto kestä traktorilla ajoa ja kaikki hommat on olleet myöhässä. Mies on kuitenkin ahkeroinut, ja eilisiltana voitiin todeta että nyt on enimmät hommat tehty. Kynnetty melkein kaikki alat, karhittu pariin kertaan ja suurimmat kivet roudattu pois. Ohra kylvetty ja potut istutettu. Pian tulee mansikkamaalle ötökkäimuri, sen jälkeen levitetään petopunkit, ja ensi viikolla haetaan vatuntaimet. Niille voisi penkit vetää valmiiksi. Ja mitenkähän se on, aletaanko taas rakentamaan aitausta..?

Lämpeni sen verran että kanatkin on uskaltautuneet ulkoilemaan. Nyt on tarjolla paljon tuoretta syötävää ja monenmoista mönkiäistä.. Koko piha (ja osin pellotkin) kasvaa pikkuaurinkoja. Ruohonleikkuri on taas telakalla, ja pitäisi/haluaisin päästä leikkaamaan mansikan rivivälejä. Nyt heti mieluiten kiitos, kun aurinko näyttää paistavan. Jospa tuo selkänsä ahkeroinnissa jumittanut Mies olisi niin kiltti ja taipuisi kehittämään leikkuriin patenttiratkaisun pian. Kanatarhan siistimisestä pitää onneksi kanat huolen, jännä nähdä rakentaakohan ne tänäkin kesänä oman pesän jonnekin puskan juureen.

Olin pari päivää taas opiskelemassa, mutta onneksi näillä keleillä ei kesä kovin nopeasti etene, niin että olisi jäänyt jotain ratkaisevaa huomaamatta. Tulppaanit kukkii edelleen, viileät säät on venyttäneet kukkaloistoa toosi pitkälle. Rikkaruohotkin kukoistaa kukkapenkeissä, niidenkin kimppuun täytyy kohta käydä. Sadekelit on auttaneet hurjasti lammikon täyttymisessä, kohta päästään uimaan! Kuvan vasemmassa reunassa pilkistelevä putki on kuulemma alempana kuin tuo keskikohdan painanne, onon! Se on kuulkaa vaan optinen harha jos näyttää siltä että vesi karkaa ensin vallin yli..