Elämää pellossa
perjantai 25. lokakuuta 2024
Leppoisaa
torstai 10. lokakuuta 2024
Aika sopivaa
Tykkään tästä mun pienestä hiljaisesta elämästä. Kaikki on loksahtanut sopivasti kohdalleen, sitä aikaa on koska työ on yleensä tollanen pikku siivu päivän lopusta. Mulle näyttää sopivan iltatyö, kunhan ei ole liian pitkiä tai myöhäisiä iltoja. Hitaat aamut on mulle aivan välttämättömiä, niinä parina päivänä kun on aamujoogaohjaus, kello soi jo aikaisin että ehdin tehdä mun aamurutiinit ja lähtä liikkeelle ilman kiirettä. Muina aamuina kello ei sitten soikaan, vaan herään kun oon nukkunut tarpeeksi. Yleensä kissat kyllä huolehtii että aamuruoka on kupissa yheksältä.
sunnuntai 6. lokakuuta 2024
Syyshyisyys
perjantai 20. syyskuuta 2024
Joogaisa lomanen
torstai 5. syyskuuta 2024
Uudet kuviot
Ja niin koitti se päivä kun viimeinenkin lapsi muutti pois kotoa ja lähti opiskelemaan, ihan Rovaniemelle asti. On tässä äitillä hieman totuttelua uuteen tilanteeseen. Jotenkin nyt vielä enemmän korostuu kaikki repsottavat nurkat ja tekemättömät hommat. Ja mitenhän se tuleva talvi, kuinka yksinäiseltä se tuntuu.. Mulla saatais olla täällä huone vuokrattavana, mikäli joku etätyöhön kykeneväinen etsii talveksi majapaikkaa. Tai joku muuten vaan joutilas ja kätevä, joka vois maksaa osan vuokrasta tekemällä raivaus- ja remppahommia :o)
Muuttokamojen pakkaushärdelli vei aikaa ja voimia, ja nyt seuraavaks pitäis asennoitua pakkaamaan reissukamoja. Vaan entä jos en just nyt haluaiskaan lähtä täältä Suomen supersyksystä mihinkään? Kohteessa näyttää sadekausi alkavan just nyt viikonloppuna, eikä lämpötilakaan ole yhtään korkeempi kuin täälläkään - jos ei jopa matalampi. Vaan tämäpä onkin just sitä arkipäivän joogaa, opetella suhtautumaan asioihin asioina: jos just meidän reissuviikolla sataa ja on viileetä niin sittenpä on.
Maanantaina kävin pitkästä aikaa kävelemässä Huuhkajankierroksen ympäri. Lähdin kun muistin että onhan mulla se yks kaveri joka lähtee mukaan mihin ikinä menenkin, nimittäin kamera! Kummasti sitä vasta metsässä muistaa, että tosiaan kannattaa lähteä aina kun voi. Mua kysyttiin myös mukaan ilmaiseen viikottaiseen kuntosalivuoroon. Tällä viikolla oli eka kerta sitä laatua, ja kun mun viime kuntosalikäynnistä on vuosia ainakin 30, niin ajattelin aloittaa sopivan leppoisasti. Ihan kiva oli tutulla pikkuporukalla veivailla laitteilla, jospa siitä tulis tapa edes silloin tällöin.
Työt alkoi eilen naapurikylällä, uus paikka, uus ryhmä ja uus tunti 'Kehonhuollollinen jooga', eli käytännössä myoyin, mutta hieman helpomminlähestyttävällä nimellä. Vielä yks ryhmä aloittaa ennen reissua, ja sitten mulla onkin se työloma/lomatyö, jossa toivottavasti näen muutakin kuin hotellihuoneen ja sadepilviä. Kesällä tuli uitua niin vähän, ihanku olisin säästellyt uintikertoja sinne Montenegroon, ja tässäpä se nähdään että mitään ei kannata säästää myöhemmäksi, vaan tarttua tilaisuuteen aina kun sellaisen kohtaa!
maanantai 26. elokuuta 2024
Loman keskellä
tiistai 13. elokuuta 2024
Minne ne menee?
Päivät, viikot, kuukaudet, kesät, talvet, vuodetkin - viuh vaan! Mitäpä onkaan jäänyt tähänastisesta kesästä mieleen.. Edelleenkään en ole uinut paljoa, sen sijaan joka päivä pitää päästä paljain jaloin pihanurmelle kuljeskelemaan. Työ/vapaa-aika edelleen hyvässä balanssissa, nyt kallistuu jo enemmän lomailun puolelle. Viljelyksiä maltillisesti, yksi lavakauluslaatikon kaaosgarden on tuottanut yllättävän hyvin syötävää, nyt sieltä saa jo juureksia. Lisänä muutama pensastomaatin taimi sekä eksän hallinnoima pieni kasvimaapalanen, joka on tähän mennessä tuottanut lähinnä herneitä ja sipulia. Marjoja riittäis, just eilen ajattelin että tänään olisi se päivä kun käyn oikein asioikseni istumassa marjapuskissa mutta ei ole tullut ainakaan vielä lähdettyä, vähän on ollut viileä ja kostea aamupäivä. Ihan vähän olen myös saanut paikkoja raivattua sekä sisällä että ulkona, ja haaveet esim. uudesta terassista laukkaa villeinä. Ja autotalli tietty listan kärjessä.
Elokuun loppuosa näyttää hyvinkin lomaisalta. Tämän viikon työt kun saan purkkiin, niin enää ei olekaan kalenterissa muuta kuin seuraavan viikonlopun Tanssin ja joogan retriitti. Sellaiset on aina kivoja hommia, ihanku olisi itsekin vain nauttimassa eikä töissä ollenkaan. Ruuat tulee valmiina eteen, sauna lämpiää, aikataulut on tiedossa etukäteen, eikä tarvi muuta kuin hoitaa omat hommansa oikeaan aikaan. Ja nyt pääsee vielä tanssimaankin pitkästä aikaa. win-win-win.
Mutta kunhan olen elokuun leppoistellut niin sittenpä alkaakin varsinainen ryminä. Vielä yksi metsäjoogaretkiyritys, maksuttoman rentoutumisviikon livet, Aikataika-tapahtuman kahvilavuoro, kansaslaisopistojen kurssit alkaa, sekä kirsikkana kakussa Montenegro! Ja vaikka Montenegron reissuun pätee sama win-win, hoidan vain omat hommat ja muuten lomailen ihan täysillä, niin onhan se matkustaminen aina jotenkin työlästä.
Nyt kun pääsin taas käsiksi koneella oleviin kuviin niin ties vaikka jotain asiaa tänne löytyisi useammankin. Nautitaanhan vielä tästä loppukesän ihanuudesta!