
Nopsu ja Pipsu, meidän riiviökarvalapset..
Pitkäkarvainen suklaaitämainen Nuuhva on melkoinen kulinaristi. Viime talvena, pentuaikaan herkutteli syömällä reikiä villasukkiin, villapaitoihin, villahuiveihin. Mutta luuloista huolimatta ei Noppu tätä herkkua ole unohtanut. Taas on parit sukan kantapäät päätyneet parempiin suihin, samoin melkein kokonainen villapaidan helma! Muihin outoihin lempiruokiin kuuluu silikoni: mm. silikoniset patakinnas, kakkuvuoka, jääpalamuotit, wiin ohjaimen suojus sekä yölamppu ovat saaneet kokea terävien pikkuhampaiden kosketuksen. Myös sellainen pehmeä muovi mistä esim. crocsit tai lasten hyppypompputyyny on tehty näyttää maistuvan erityisen hyvältä. Ruokapuolelta outoihin mieltymyksiin kuuluu kurkku - syödään vaikka muovien läpi, herneet - kaivetaan vaikka mullan alta, ja uusimpana villityksenä tulppaaninvarret..

Pörrökarvainen kessukoira Pipsu on myöskin osoittautunut kunnon ahmatiksi. Pipulle maistuu niin risut kuin kuusenkävytkin, ruusunmarjat suoraan pensaasta, kissankakat, jäniksenpapanat, kompostijäte, roskapussin sisältö sekä kaikenlainen, siis ihan kaikenlainen ruoka. Paitsi tietysti vihannekset. Sähköjohtoja on vähän pitänyt maistella, parit jouluvalot on purtu poikki. Kengät ja tuolinjalat on toistaiseksi - *kopkop* - saaneet olla rauhassa, koirat saivat syksyllä lahjaksi hirven sääriluita ja niitä onkin kaluttu antaumuksella. Katuharjalle olisi ollut tänä talvena käyttöä ihan muutamankin kerran, mutta harjatkin on kaikki nyrhitty kaljuiksi ja kannettu ympäri pihaa. Samoin suksisauvoja, lapioita ja muuta pihakamaa löytyy milloin mistäkin. Erityisesti kaikki pallot saa kyytiä. Pipsun lempileikki silloin matalampien hankien aikaan oli raahata kengurupalloa pitkin peltoja. Kaksi isoa kengurupalloa onkin pureksittu säpäleiksi, lisäksi muovisia jalkapalloja liuta. Lisää tuhoja ilmaantunee kunhan lumet sulaa ja loput pihalelut taas löytyy..
