Suurperhe-elämää maalla. Lapsia, lemmikkejä ja luomua. Puutarhastelua. Maatöitä, puutöitä, käsitöitä.

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Ei sais olla hoppuhousu




Hmmmm.. Taas pukkaa näitä oppiläksyjä. Jos suunnittelee pitkähköä irtiottoa arjesta, johon sisältyisi päämäärätöntä vaeltamista dyyneillä, viikkokaupalla mielekästä työtä hyvässä seurassa, uusien maisemien valloitusta sekä rantajoogaa, heppailua, vaeltamista, ihania ystäviä, aurinkoa ja uusien ihmisten kohtaamisia, pitäisi osata luottaa siihen että kaikki kyllä lopulta järjestyy parhain päin, eikä alkaa heti ensimmäisen suunnitelmanmuutoksen kohdatessa järkkäämään kaikkea lopullisesti pakettiin, varmistamaan lentoja ym siinä pelossa että kohta ei ole koneessa paikkoja tai on paljon kalliimpaa.. Nyt seikkailu lyhenee rutkasti molemmista päistä, ja joudun kokonaan luopumaan isosta osasta noista odotetuista toiminnoista, koska ensin en malttanut tarpeeksi pitkään odottaa vastausta yhteen viestiin ja sitten luulin, että mun pitää olla kotona työntouhussa ennen kuin oli alunperin aikomus. Jos olisin rauhassa luottavaisesti odotellut hieman pitempään, tilanne olis ihan toinen, ja ihan varmasti olisin päässyt reissusta jollain keinolla takaisin kotiinkin. Argggh! No, ehkä ens kerralla jo osaan luottaa paremmin. Kiitos tästäkin, yritän ottaa opikseni!

torstai 16. maaliskuuta 2017

Tapetinkorvike






Löysin sellaisen intialaisen firman kuin Jaipur art factory, joka tekee ihania tekstiilejä, tyynynpäällisiä, verhoja, vaikka mitä, vaatteitakin. Painatus on tehty kasviväreillä, ilman kemikaaleja tai eläinperäisiä aineita. Mikä parasta, he toimittavat tuotteita maailmanlaajuisesti. Vaikeinta oli valita mitä tilaisi, ja millä väriyhdistelmällä.. Päädyin kolmeen tuotteeseen ja aika tämän hetken lempiväreihin. Eilen nämä kotiutuivat. Näillä on vain käsinpesu, mutta tietysti laitoin ne heti koneeseen hellään pesuun, kahteenkymppiin, linkous 400, eikä mitään kummempia tapahtunut (no lattiatyynynpäällisestä nuo valkoiset reunapampulat värjääntyi hennon vaaleanpunaisiksi, mutta sen ehkä olis käsinpesussakin tehneet, eikä se haittaa yhtään). Pesun jälkeenkin ne vielä haisee - ihan samalle kuin se henna jolla värjättiin hiuksia pari vuotta sitten.. Ehkä siihen tottuu.

Kankaan viritin makkarin tylsään paneeliseinään tapetinkorvikkeeksi, aika paljon kätevämpi kyllä, ja tän voi vaihtaa hetkessä eri väriseen jos alkaa kyllästyttämään. Ensin ajattelin että olis pitänyt ottaa joku vaaleampi, jos tulee liian pimeä tuosta sänkynurkasta, mutta tämä on kyllä just ihan hyvä. Sopiva tunnelma. Pientä viritystä tuonne on vielä tulossa, lisää kynttilöitä, kukkia ja kristalleja, sitten voi katella hyvillä mielin hyviä unia :o)

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Tästä syystä


Lueskelin keittiönpöydällä ajelehtivaa Luomulehteä (1/2017), ja muistuipa mieleen miten multa tässä taannoin kysyttiin miksi vastustan gmota. No, mm. tästä syystä:

  "Uusi neljän riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemä kansainvälinen yhteistutkimus on osoittanut merkittäviä molekyylitason eroja tavanomaisesti viljellyn ja geenimuunnellun maissin välillä. Tutkimus osoittaa, että EU-hyväksynnän saanut gm-maissilajike NK603 ei olekaan koostumukseltaan sisarlajikettaan vastaava, mikä on ollut yksi peruste lajikkeen hyväksymisessä markkinoille. 
  Gm-lajikkeessa on havaittu olevan sisarlajikettaan enemmän putreskiinia ja eritoten kadaveriinia, jotka ovat muun muassa liitetty karsinogeenisten eli syöpää aiheuttavien nitrosoamiinien muodostukseen. Scientific Reports-tiedelehdessä joulukuussa 2016 julkaistu tutkimus osoittaa, että muutokset johtuvat geenisiirrosta ja niillä voi olla vaikutuksia tätä maissia syövien eläinten ja ihmisten terveyteen.
  Gm-lajikkeiden hyväksynnän perustana on ollut maailmanlaajuinen malli, jonka mukaan gm-lajike on koostumukseltaan samanlainen kuin sen sisarlajike. Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin virheelliseksi teollisuuden ja sääntelyviranomaisten väitteen, jonka mukaan geenimuunneltu NK603-maissi olisi geenimanipuloimatonta maissia vastaava.
  Näitä muutoksia ei ole otettu huomioon Euroopan Elintarviketurvallisuuslaitos EFSA:n riskinarvioinnissa vuonna 2009. Laitoksen gmo-paneeli tuli tuolloin siihen johtopäätökseen, että maissilajike NK609 on koostumukseltaan samanlainen kuin tavanomainen maissi, poikkeuksena vain sen sisältämä valkuaisaine, joka tekee lajin kestäväksi rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatille.
  Uusi tutkimus osoittaa, että EFSAn johtopäätelmä on virheellinen ja että geenisiirtotekniikalla on ollut kauanskantoisia ennalta-arvaamattomia vaikutuksia gm-maissilajike NK609 koostumukseen. Gm-lajike NK609:ssa esiintyi polyamineista N-asetyyli-kadaveriinia 2,9-, N-asetylputreskiinia 1,8-, putreskiinia 2,7- ja kadaveriinia 28-kertainen määrä sisarlajikkeeseen verrattuna. On selvää, että erot johtuvat geenisiirrosta.
  Vaikka muutamista polyamineista voi olla hyötyä tietyissä tilanteissa, niin toiset polyaminit kuten putreskiini ja kadaveriini, voivat tuottaa myrkyllisiä vaikutuksia eläimiin ja ihmisille. Molemmat myös osallistuvat syöpää aiheuttavien aineiden, kuten nitrosoamiinien tuotantoon yhdessä lihavalmisteissa olevien nitriittien kanssa.
  EFSAn raportissa ei mainita, että hyväksynnän hakija ja lajikkeen jalostaja Monsanto olisi analysoinut näiden aineiden määriä hyväksymishakemukseen.
  Nyt tutkitun lajikkeen on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu myrkyllisiä vaikutuksia rotissa, etenkin maksassa ja munuaisissa (Seralinin kaksivuotinen tutkimus 2012).
  Ajankohtainen kysymys uudentutkimuksen valossa on, voisiko kohonneet putreskiinin ja kadaveriinin pitoisuudet selittää näitä havaittuja terveysvaikutuksia? Tämän kysymyksen selvittäminen vaatii tarkkoja juuri tämän kysymyksen selvittämiseen soveltuvia lisätutkimuksia.
  Nyt julkaistun tutkimuksen valossa on selvää, että gm-lajike ja sen sisarlajike eivät ole koostumukseltaan samanlaisia ja että gm-lajikkeiden turvallisuutta tulisi tutkia paljon nykyistä perusteellisemmin.
  Tutkimus tehtiin neljän eri tutkimuslaitoksen kansainvälisenä yhteistutkimuksena. Tutkimuslaitokset sijaitsevat Englannissa, Ranskassa, Norjassa ja Brasiliassa. Tutkimusta johti tohtori Michael Antoniu Lontoossa sijaitsevasta King's Collegesta."

Ja vaikka itsestä tuntuu ettei kovinkaan paljon söisi maissia, niin mistäpä yleisimmin tehdään tärkkelyssiirappi (glukoosisiirappi, glukoosi-fruktoosisiirappi, fruktoosi-glukoosisiirappi, maissisiirappi, isoglukoosi, high fructose corn syrup), se halpa makeuttaja mitä nykyään paljon käytetään sokerin rinnalla tai jopa sijasta karkeissa, mehuissa, muroissa ym..? Vehnästä tai maissista.. Pistää vähän miettimään.

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Hiljainen hiihtoloma





Paluu arkeen, eikä eroa lomaviikkoon melkein huomaa, mitä nyt herääminen tapahtuu kellon toimesta. Oli oikein leppoisa loma. Oma lapsi oli kyläilemässä melkein koko viikon veljensä luona ja vielä yhden yön siskonsa luona, joten täällä kolmen hengen taloudessa ei paljon melua pidetty. Kauniina päivinä kävin koiravanhuksen kanssa pellolla kävelyllä silleen oikein zenisti: ei kiirettä mihinkään, nautittiin auringon lämmittävistä säteistä, kevätlinnun lurituksista, ja koira kaiveli myyränhajuja hangesta. Hymyilytti oikein, kuinka täydellistä just siinä hetkessä kaikki olikaan. Meluvajetta paikkaamaan saatiin pikkuprinsessa pariksi yöksi kylään mummulaan, eikä se olis halunnut lähtä vielä takas "äitilään", niin tehtiin sitten yks pikku reissu kaupunkiin vähän isommalla porukalla. Lapset kävi elokuvissa ja minä näin ystävää ja haahuilin puoli päivää pitkin ostosparatiisia laput silmillä ja varsinkin korvilla.

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Noin kolmen viikon kokeilu


Noin kolme viikkoa sitten mässyttäessäni samalle päivälle ties kuinka monetta palaa suklaata (tummaa kuitenkin!) yhtäkkiä päässä naksahti. Otin kynän käteen ja kirjasin ylös tarkat päivämäärät, sekä ainekset mitä en tuona aikana enää (ainakaan joka päivä) syö: lisätty sokeri, leipä, vehnä, tehotuotettu liha, maitotuotteet (paitsi voi), höpöruoka. Lipsuminen on ollut ihan sallittua, mutta yllättäen sitä ei ole edes paljoa tapahtunut. Tämä muutos on muhinut mielessä jo pitkään, tässä kun parina kesänä olen kokannut vegaaneille ja välillä on ollut gluteenitonta ja maidotonta syöjää. Jotenkin mä vaan luulin (hah!) että itselle olis jotenkin ylivoimaista se, ettei vois vaan mennä jääkapille napsimaan juustoa tai mitä millonkin. Nyt olen oppinut kuulostelemaan minkälaista ruokaa keho pyytää, eikä se ole monestikaan pyytänyt mitään turhaa. Ja nyt kun tämä koeaika on ohi, niin aion toki jatkaa samaa rataa silleen järkevissä rajoissa. Sillä kohtahan on kesä ja kaikki omat tuoreet saatavilla suoraan pellosta, mikäs sen parempaa.

perjantai 3. maaliskuuta 2017

No hitto miks ei









Tämä mun hetkellinen käsipuolisuus on saanut mut oivaltaan hurjasti asioita. Kuten nyt vaikka sellasta, että jos mä haluan tanssia vesiputouksen alla, tavata samanhenkisiä ihmisiä, asua luomukommuunissa, viljellä tomaatteja, maalata tauluja, viettää talven eteläisellä pallonpuoliskolla, matkustaa maailman ympäri tai mitä tahansa, niin mikä mua oikeesti estää?? Mikä muu kuin kaikenlaiset tekosyyt, se että mä itse luulen että jostain syystä jotain ei vois tehdä. Nyt aionkin laittaa isomman pykälän silmään ja tavoitella unelmiani vieläkin voimallisemmin. Koska mä voin.