Matkailua, enkeleitä, luomuviljelyä, itsensä etsimistä ja löytämistä. Kuvia ja vähän tekstiä.

torstai 30. lokakuuta 2014

Haloo Tampere!




Kesän pikapyrähdysvisiitillä ei Tampereesta ehtinyt nähdä juuri mitään, ja kuvatkin on enimmäkseen otettu liikkuvasta autosta ikkunan läpi. Nyt onkin suunnitteilla kokonainen viikonloppu Tampereella, ja tarviin vinkvinkkejä mukavista majoituspaikoista. Mielellään en asuisi viikonloppua missään isossa ketjuhotellissa, vaan joku majatalo, b&b, pieni perhehotelli tai muu senkaltainen olisi nyt etsinnässä. Osaisitko vinkata mulle kivan ja edullisen viikonloppukodin Tampereelta tai jostain ihan lähistöltä?

tiistai 28. lokakuuta 2014

Jokapäiväinen leipä


On tapahtunut ihme. Minä, joka en koskaan ikinä missään tilanteessa leivo ainakaan leipää, enkä varsinkaan työnnä käsiä mihinkään ällötaikinaan, olen leiponut reissun jälkeen leipää vähintään joka toinen päivä. (Ihan jo sen takiakin kannatti matkustaan Sloveniaan asti, paitsi jos ne leivät alkaa kohta keikkua tuossa vyötäröllä..)


Leipominen on vaikeaa ja inhottavaa, taikinaan jää aina jauhomöykkyjä, leivästä tulee kovaa tai vähintäänkin oudonmakuista, eikä sitä mitenkään voi tehdä mistään terveellisistä aineista, pelkkää valkoista vehnäpullaa, tulee hirveesti sotkua, joka paikka on jauhoissa ja likasia astioita lainehtii pöydillä jne. Onhan näitä tekosyitä. Sekä tietysti se käsien työntäminen taikinaan, yyyyngh..


Slovenialaisen luomuperheen emäntä kysyi leivotaanko meillä leivät itse, ja kun kuuli ettei, päätti että jatkossa kyllä leivotaan kun hän opettaa miten. Tarvitaan vain puoli kiloa täysjyväspeltti- tai muita jauhoja, 9 grammaa kuivahiivaa ja teelusikallinen suolaa, sekoitetaan ne kulhossa ja kaadetaan päälle 350 grammaa kädenlämpöistä vettä. Ja sitten vaivataan taikina palloksi, jätetään kohoamaan noin puoleksi tunniksi, siirretään vuokaan ja samalla vähän vielä vaivataan, annetaan kohota vielä puolisen tuntia lisää, paistetaan ensin 200 asteessa vartti ja vielä 40 minuuttia 175 asteessa kiertoilmalla. Simple as that. Ja sotkua tulee tasan yksi kulho ja yksi teelusikka. Plus pitää pestä kädet sekä ennen että jälkeen, koska taikina..


Joten nyt kun tämä perusversio sujuu jo oikein mallikkaasti, olen uskaltautunut kokeilemaan erilaisia variaatioita. Tähän mennessä gluteenitonta sekä porkkanalla höystettyä. Leipä muuten säilytetään sellaisenaan leikkuulaudalla ilman mitään muovikääreitä tai muita. Ei haittaa vaikka pinta vähän kuivahtaa, ja kun se koko leipä kuitenkin tulee syötyä hetkessä niin ei se ihan korpuksi kerkee kuivua kuitenkaan. Täytyneekin siirtyä kahden leivän taktiikkaan.. (Leivästä ei saa edes otettua kuvaa, kun se katoaa niin nopsaan..)

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Paluu arkeen


Lumi tuli heti kotiinpaluun jälkeisenä yönä. Eikä ollut ainoa kova kontrasti edelliseen viikkoon. Sloveniassa luomuviljelijäperhe kasvatti itse lähes kaiken ruokansa. Oli kasvihuoneita, ja vihanneksia sen viittäkymmentä sorttia, viljoja ja kaikkea. Itse jauhoivat jyvistä jauhot ja litistivät hiutaleet, niistä sai leivät ja myslit. Leivänpäällysmarmeladit tehtiin omista marjoista, säilykkeet omista vihanneksista. Plus että jotain tuorettakin saa ympäri vuoden, ainakin salaattia kasvihuoneesta. Naapurissa isovanhemmilla oli 1-3 maitoa tuottavaa lehmää (ja ne lypsettiin käsin!), sekä kanoja munien ja lihantuotantoon. Yksinkertaista perusruokaa, yksinkertaista elämää. Normioloissa kaupassa tulee kuulemma käytyä parin viikon välein.


Harmi että samanlainen omavaraisuus ei ihan taida onnistua täällä, missä lumi on maassa jo lokakuussa, ja pysyy seuraavat puoli vuotta. Mutta jos jotain pientä voisi kuitenkin tehdä omavaraisuusasteen nostamiseksi. Vaikka rakentaa kellarin, hankkia pienen pöytämyllyn, leipoa omat leivät, opetella säilömään vihanneksia talveksi. Ihan ensimmäiseksi ostin mehulingon. Jostainhan on aloitettava. Ajattelin opetella tekemään porkkanamehua nyt ainakin, ne porkkanat kun nahistuu nopeasti tuolla navetan lämpimässä (tai vaihtoehtoisesti jäätyy pakkasessa..).


Sloveniasta saa luomutuotteitakin ihan eri tavalla kuin täältä.. muroja, sitruunamehua, suklaalevitettä, pähkinöitä, ihan mitä vaan on luomuna ihan peruskaupassa. Olisin voinut tuoda tuliaisina matkalaukullisen kaikkea luomua mistä täällä voi vain haaveilla, mutta jätinpä kuitenkin tuomatta. Kun kuitenkin haluaisin löytää sitä kotimaista luomua, tai oikeammin haluaisin kasvattaa mahdollisimman paljon kaikkea itse ja tehdä niistä tuotteita itse itselle ja muillekin. (Mutta sehän on ihan absurdi ajatus, koska ei sillälailla bisnestä tehdä jne, mutta ehkäpä se ei olekaan mulla se päätavoite, jospa vain haluan tuottaa ihmisille puhdasta ja hyvää ruokaa, että mahdollisimman moni vois olla terve ja onnellinen.....hupsu minä..)


Löysin jutun, jossa ihmetellään miksi suomalaisille syötetään suorastaan roskaa. Ja samassa artikkelissa on myös esimerkkejä tuotteista (joita jotkut meistä vieläkin ehkä ostaa koska niitä on vieläkin myynnissä) Mats-Eric Nilssonin kirjasta Aitoa ruokaa (Atar 2010) jonka luin jo muutama vuosi sitten ja olin jo silloin aika järkyttynyt näistä suoranaisista huijauksista, joten ihan muistutukseksi myös itselle laitan ne nyt tähän näkyville:

Ekströms Vanhan Ajan Mustaherukkamehutiiviste on keksinyt ”vanhan ajan säilöntäaineet”, kuten E202 ja E211. Lisäksi sokeroimatonta versiota makeuttavat vanhanaikaisesti sukraloosi, asesulfaami K.

Elovena Täysjyvämuro 4 viljaa -pakkauksessa lukee isoin kirjaimin ”100 % täysjyvää”. Tuoteseloste kertoo kuitenkin aivan muuta: täysjyväkaurajauho (33 %), täysjyväruisjauho (19 %), täysjyvävehnäjauho (16 %), täysjyvämaissijauho (10 %), sokeri, mallassiirappi (ohrasta), riisijauho ja suola. Makeutusaineiden, riisijauhojen ja suolan yhteinen osuus on siis 22 prosenttia. Kirjan mukaan rehellinen pakkausteksti olisi ”78 prosenttia saksalaista täysviljajauhoa”.

Fun Light Persikka passionmakuinen juomatiiviste sisältää ainoan valmistusaineensa veden lisäksi pelkästään lisäaineita: Happamuudensäätöaineet (E296, E331), aromi, makeutusaineet (aspartaami ja asesulfaami K), stabilointiaineet (E415, E414, E445), väri (E160e), säilöntäaine (E202), hapettumisenestoaine (E300). Kirjan mukaan sen ei pitäisi edes olla mehuhyllyssä, vaan ihan jossain muualla.

Guacamoledippi on noussut suosioon Suomessakin, mutta mitä siinä on? Ei ainakaan avokadoa niin kuin pitäisi. Santa Marian Guacamole Dipissä sitä on 1,5 prosenttia, Rainbow’ssa 6,7 prosenttia. Pohjat vetää Pirkan guacamoledippi, jonka alkuperämaa on Alankomaat ja valmistusmaa Belgia. Se sisältää avokadoa huimat 0,7 prosenttia!

Hampurilaiset eivät olekaan liharuokaa! Atrian hampurilaisessa pihvin lihapitoisuus on vain 26 prosenttia. Muuten siinä on mm. koneellisesti eroteltua broilerin- ja sianlihaa, soijaproteiinivalmistetta, korppujauhoa, silavaa, perunajauhoa, mausteita, naudan jännettä, suolaa, glukoosia, hapettumisenestoainetta, emulgointiainetta, auringonkukkalesitiiniä, vehnäkuitua ja hiivauutetta.

Hunaja ei aina olekaan hunajaa. Mieleinen – suomalainen kevythunajatuote, jonka nimestä kuluttaja voisi luulla, että se on hunajaa ja vielä suomalaista, ei ole kumpaakaan. Siihen on sekoitettu polydekstroosia, jota elintarviketeollisuus käyttää yleisesti tuotteen laajentamiseen. Hunajaa tuotteessa on vain 53 prosenttia.

Kalapuikosta liki 40 prosenttia on paksua kuorrutusta, joka on valmistettu vehnäjauhosta, määrittelemättömästä kasviöljystä ja tärkkelyksestä.

Lihapullat eivät ole aina lihapullia. HK:n lihapyörykät sisältävät pääasiassa broilerinlihaa ja -nahkaa ja niiden lihapitoisuus on vain 40 prosenttia. Atrian Lihapyöryköiden pääasiallinen valmistusaine on vesi. Sen jälkeen tulevat tuoteselosteen mukaan koneellisesti eroteltu broilerinliha, sianliha, soijaproteiinivalmiste, naudan sydän, perunajauho jne.

Majoneesi tehdään oikean reseptin mukaan munasta ja öljystä sekä sinapista, etikasta ja suolasta. Rainbow Majoneesissa on 13 ainesosaa. Pirkka Kevyt majoneesissa on 19 ainetta.

Mustat oliivit eivät oikeasti ole mustia oliiveja vaan vihreitä, jotka on kemiallisin keinoin menettäneet makunsa ja muuttuneet mustiksi. Nimenomaan silloin kun ne ovat siistin mustia, on syytä epäillä petosta. Kirjan mukaan huijausalalla ei ole aikaa antaa oliivien kypsyä, vaan ne poimitaan, kun ne ovat vielä vihreitä. Ensin ne pannaan lipeäkylpyyn. Sen jälkeen ne käsitellään hapolla, joka muuttaa värin. Seuraavassa vaiheessa musta väri tasoitetaan rautaglukonaatilla E579. Eikä tämä riitä: Myös vihreät oliivit voivat olla värjättyjä!

Myllyn paras -raakapakastekorvapuusti sisältää perusainesten vehnäjauhon, veden, sokerin kananmunan, hiivan ja kanelin lisäksi 14 muuta ainetta: mm. voin makua antavaa aromia.

Myllyn Paras Paistovalmis Tacostick on tällä listalla Fun Light -juomatiivisteen ohella melkoinen kingi. Tuote on kotimaista valmistetta ja se kerskailee suomalaisella avainlipulla. Tässä ovat koottuna tuotteen sisältämät E-koodatut 26 lisäainetta: E150c, E171, E251, E270, E300, E304, E322, E330, E331, E341, E415, E450, E471, E472a, E481, E500, E503, E551, E621, E627, E631, E1414, E1420, E1442, E1450 ja E1518.

Pirkka Kuningatarkääretortussa on tuoteselosteen mukaan vadelmaa viisi prosenttia ja mustikkaa kolme prosenttia. Kirjan mukaan voisi kuvitella, että marjoja on käytetty enemmän kuin kaksi kappaletta.

Pirkka Mansikanmakuinen kääretorttu ei sisällä mansikkaa ollenkaan, vaan se on korvattu omenahillolla ja keinotekoisella mansikan makua antavalla aineella.

Nestlén Valiojäätelön Wanhan ajan Vaniljatuutti sisältää enemmän lisäaineita kuin saman yrityksen ”uuden ajan” jäätelöt. Valmistusaineet ovat kerma, sokeri, vehnäjauho, tärkkelyssiirappi, kasvirasva, mansikka, maitoproteiini, rypälesokeri, kaakaojauhe, emulgointiaineet (E471, E322, soijalesitiini), sakeuttamisaineet (E401, E412, E1442), aromit (vanilja, vanilliini), suola, voiöljy, maitojauhe, seljanmarjatiiviste, happamuudensäätöaine (E330).

Rainbow Appelsiinimarmeladin ainesosat ovat määrän mukaisessa järjestyksessä seuraavat: glukoosi-fruktoosisiirappi, vesi, appelsiinitäysmehu, appelsiininkuori, sokeri, muunnettu maissitärkkelys, hyytelöimisaineet (E440, E415), happamuudensäätöaineet (E330, E333, E300), säilöntäaine (E202). Sokeria on 47 prosenttia, mutta hedelmää vain 25 prosenttia.

Ruisleipä ei ole aina ruista. ”Reilu Täysjyväruisleipä” onkin 30-prosenttisesti vehnää ja ”Tosi Rukiinen” 29-prosenttisesti vehnää.

Unileverin Crème Bonjour -juustot sisältävät runsain määrin lisäaineita – kuten aromeja, gelatiinia ja stabilisointiaineita. Chèvre & yrtit -versio sisältää kirjan mukaan käsittämättömän vähän ranskalaista vuohenjuustoa chèvreä, joka kuitenkin pakkauksessa on ilmoitettu suurin kirjaimin. Chèvre-pitoisuus on vain 1,6 prosenttia, ja sekin on lisätty jauheena.

torstai 23. lokakuuta 2014

Jarenina/Maribor











Viikko vapaaehtoistöissä luomutilalla Slovenian maaseudulla, siinä ohessa vähän kätköilyä sekä pari pikku pyrähdystä läheiseen kaupunkiin. Lupasin mennä uudelleen (ne ihmiset ).

tiistai 21. lokakuuta 2014

Ljubljana











Puoli päivää kiertelyä keskustassa sekä linnassa kaupungin kattojen yllä. Ja sitten junalla seuraavaan kohteeseen..

maanantai 20. lokakuuta 2014

Bled

Eräänä kesäisenä lokakuun päivänä..











Syötiin kermakakkua (ja jäätelöä!), kiivettiin linnaan ja käytiin veneilyretkellä. Paljon jäi vielä ensi kertaankin. Ihana paikka, naperokin sanoi että oli koko reissun paras päivä.

torstai 9. lokakuuta 2014

Ihanaa syksyä!


Tämän pikkuisen hämyisen, mutta oikein ajankohtaisen kuvan myötä toivottelen kaikille oikein ihanaa syysviikkoa, lomalla tai ilman. (Kiitos kortista! )

Minäpä kaappaan huomisaamuna pienimmäiseni kainaloon ja sit me hurautetaan viettämään seuraavat päivät hiukan erilaisissa sääoloissa..:

tiistai 7. lokakuuta 2014

Paloiteltuja maisemia






Ihan testimielessä nappailen kuvia maisemanviipaleista tabilla ja yritän kokeilla miten niitä pystyy laittamaan blogiin. Jos joskus ei tarvis aukasta tietokonetta. Siks(kin)hän sitä nykyään niin harvoin tulee mitään kerrottua, kun ei jaksa kiivetä yläkertaan koneelle, eikäpä kyllä toisaalta ole ollut oikein mitään kerrottavaakaan.

Johtopäätös: tekstiä hankalampi kirjoittaa, kuvien laadussa toivomisen varaa, oudot mittasuhteet, nakkisormilla vaikeampi osua oikeaan kohtaan kuin hiirellä.. Ehkä menettelee hätätapauksessa, joskus.. (Apua, missä tässä on valitse kaikki, haluan tasata molemmat reunat! Se ois tietty pitäny valita ennen kuin aloittaa kirjoittamisen..)

lauantai 4. lokakuuta 2014

Kiitos kaikille heille ♥



Sinne meni, viimeinenkin apukäsipari. Mietin että onkohan tämä terveellistäkään, kun kaikki ne vie palan musta mukanaan. Toisaalta niiltä saakin niiin paljon, muutakin kuin apua peltotöihin. Tunteiden tunteminen on aina hyvästä. Ja odotan enemmän kuin innolla minkälaista porukkaa meille ensi kesänä saapuu. Siihen tuntuu just nyt vaan olevan ihan liian pitkä aika..



Paljon ollaankin saatu aikaan. Paljon enemmän kuin mihin oltais kahdestaan yhdessä kesässä pystytty. Kiitollinen olen ihan joka ikisestä hetkestä, ja olen yrittänyt ottaa niistä irti mahdollisimman paljon. Nyt tuntuu, etten hetkeen osaa tehdä oikein mitään.. Vaikka olishan tuolla vielä valkosipuleita istuttamatta (ja kukkasipuleitakin, yllättäen..), ja muutama muukin homma tehtävänä ennen talvea. Mieskin lähti lomaileen hirvimettälle viikonlopuksi, joten jospa sitä jotakin yrittäis kyetä..