Matkailua, enkeleitä, luomuviljelyä, itsensä etsimistä ja löytämistä. Kuvia ja vähän tekstiä.

torstai 28. helmikuuta 2013

Mukavuusalueella?




 
Voisin nyt jo melkein väittää, että mettäsuksilla hissukseen eteneminen peltoa pitkin sijaitsee mukavuusalueen reunamilla. Ainakin silloin kun sää on mitä mainioin, titityyt raikuu puskissa ja kamera on halunnut lähtä mukaan, kuten tänä aamuna. Monoja en kuitenkaan suostu jalkoihini laittamaan, enkä aio ikuna hiihtää koneella tehtyä latua pitkin.

Mukavuusalueen reunat paukkui eilisiltana riparilaisten vanhempainillassa ihan kunnolla. Tarjolla oli draamatyöpajaa eli erilaisia improvisaatioharjoituksia ynnä muuta sellaista, mistä aluksi ajattelin että eeeeiiiii, miksi, oi miksi lähdin koko vanhempainiltaan.. Kuitenkin ilta oli hauska, ja yllättäen myös hyvin antoisa. Salaa ihan pikkusen harmitti kun jouduin jättämään leikin kesken ja siirtymään teekoon odotusaulaan kolmeksi tunniksi. En siis minkään äkillisen vamman, vaan aamulla varatun päivystysajan vuoksi.

Tänään iltapäivällä olisi koulutuksen puitteissa retkiluistelua. Varusteluetteloa lukiessani päätin etten yksinkertaisesti voi mennä sinne. Nössö minä. Nyt yritän keksiä jotain oikeesti hyväksyttävää tekosyytä ettei mun tarvi lähtä. Käviskö sellanen, että tänään on kausiveroilmoituksen viimeinen jättöpäivä ja meillä vielä maatalouden osalta viime vuoden kirjanpito selvittämättä loppun asti? Tai se, etten tänään oikeesti jaksais lähtä ajeleen Kuopioon, kun tällä viikolla olen joka päivä juossut iltaan asti jossain, ja huomenna on kuitenkin pakko mennä kouluun suorittamaan matkailun turvallisuuspassi, eikä mulla ens viikollakaan ole ollenkaan lomaa kun pitää kuskata riparilaista joka päivä??

tiistai 26. helmikuuta 2013

Viimeaikaisia



Sunnuntaina kuulin kirkossa soitettavan 007-tunnaria, ja kävin pyöreässä kappelissa kinkereillä. Lapsi on lasketellut lumilaudalla omalla pihalla, pakannut tavarat ensi viikon reissua varten ja saanut nuhanpoikasen. Hiiri oli tehnyt pesän laskettelumonoon. Eilen kävin hiihtämässä. Minä, joka olen hiihtänyt kouluaikojen jälkeen tasan yhden kerran ja vannonut sen olevan viimeinen. Pojat lähti mukaan, kamera ei. Hiihdettiin pitkin peltoja, käytiin lammellakin mutka, aurinko pilkisteli pilviverhon läpi. Paluumatkalla mansikkapellon laidalla umpihangessa vastaan rämpi Mies, joka oli ilmeisesti säikähtänyt ajatusta että ollaan poikien kanssa hiihtelemässä jossain näkymättömissä, hih.

Viikon viisaudet:
Hyvin alettu on puoliksi tehty. -Aristoteles
Tuhannen kilometrin taival alkaa yhdestä askeleesta. -Laotse
Jos laulamme kulkiessamme, matka sujuu helpommin. -Vergilius

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Tadaaa! Meillon uus lattiaaa!


On niin vaaleeta ja kiiltävää että ihan häikäisee! Ja siinä valkoiseksi maalattu listakin jo patterien päällä odottelee pääsyä takaisin paikalleen.

Olipa kerran oman metsän puista tehty kuusilankkulattia. Joku oli suuressa viisaudessaan päättänyt lakata sen paksulla kerroksella kirkasta lakkaa. Lakka oli kuitenkin niin huonoa tai kuusipuu niin pehmeää, että jo reilun kymmenen vuoden kuluttua ihmisten ja koirien askeleet kulutti paikka paikoin lakkapintaa ja osan puustakin pois, ja varsinkin vauhdikkaissa hyppylekeissä, kiireessä tai lattiaa pitkin hiipiessä irtoili jalkapohjiin ikäviä tikkuja. Jotain olisi tehtävä ennen kuin vauva oppii ryömimään. Ensin raivattiin puoli tupaa tyhjäksi ja hiottiin lakkakerros pois. Vanhaa, kulunutta lakkapintaa näkyy sohvan alla kuvan oikeassa reunassa, siitä menee paljon käytetty kulkureitti.


Sitten alettiin miettimään millä aineella maalataan, minkäväriseksi, sekä miten ja milloin. Ja totta tosiaan, torstaina kun pojat meni kouluun, aloitettiin viimeistelyhionta, imurointi, maalinvalmistus ja lopulta myös itse maalaus. Jo pelkkä hionta oli vaalentanut lattiaa valtavasti, ja kun pohjamaaliksi vetäistiin kuultovalkoiseksi sävytetty omatekoinen maali niin ai sitä valon määrää!


Lattia kuivui kolme päivää, ja tänään olikin pintamaalin levityksen vuoro. Päätettiin laittaa valkoisen sekaan hieman mustaa estämään kellastumista. Kuvassa maali on vielä märkää, mitähän kiillolle tapahtuu kuivuessa, se jää nähtäväksi. Vasemmassa alanurkassa näkyy pikku alue pohjamaalattua lattiaa, se on paljon enemmän matta.


Vasemmalla kahteen kertaan maalattu lattia (näyttää ihan siniseltä mitä se ei siis todellisuudessa ole), sen vieressä pohjamaalattu, sitten puolikas lankku pelkän hionnan jälkeen, ja oikealla lattiapinta sellaisena kuin se yhä on kaikkialla muualla paitsi keittiössä ja tuvanpuolikkaassa.


Maalattu alue on leveydeltään vajaa kolme metriä, pituutta koko tuvan pituus eli noin kahdeksan ja puoli metriä. Nyt odotellaan about viikko, vahataan pinta jotta siitä tulee likaa hylkivämpi, siirretään huonekalut paikoilleen, sitten odotellaan jokunen viikko lisää, pidetään yhdet rippijuhlatkin, ja ehkä vielä ennen kevään peltotöitä ahdetaan kaikki huonekalut jo maalatulle puolikkaalle, ja hiotaan ja maalataan tuvan lattia loppuun. Sen jälkeen lattioiden maalaamista toisaalla jatketaan aikaisintaan ensi talvena. Paitsi portaat, niitä haluaisin jo päästä maalaamaan..

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Huomenna!




Jos saadaan tänään kaikki hommat siihen pisteeseen kuin on tarkoitus, niin huomenna lukitaan kissat kylppäriin ja koirat eteiseen tai pihalle, ja heti kun pojat on lähteneet kouluun aloitetaan maalausurakka! Ilta vietetään omissa huoneissa tai jossain pois kotoa, ja perjantaiaamuna olohuoneen lattianpuolikas pitäsi olla kävelynkestävässä kunnossa. Jeeee! (Keittiön kellertyneet katto- ja ovilistat menee myös maalaukseen. Jeee-eeee!)

Haaste tuli jo joku aika sitten Tiinalta, kiitos! Ja onkin tosiaan oikea maratonhaaste ;o) Haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan alle 200 lukijan blogeja. Säännöt on tämmöiset:
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen
3. Pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille
4. Pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
5. Pitää kertoa kenet olet haastanut
6. Ei takaisin haastamista

Yritän vastata tähän nyt eikä huomenna.. Ei kun härkää sarvista ja menoksi!
* sanomalehtenä meillä luetaan Maaseudun Tulevaisuutta
* muita lehtiä meille tulee Aku Ankka, Tieteen Kuvalehti, Kotivinkki + kasa puutarhalehtiä
* mukavien kotitöiden top kolmoseen kuuluu imurointi, pyykinpesu ja tiskikoneella tiskaus
* turhin ja ikävin kotityö on silittäminen, silitän vain juhlavaatteet ja nekin pitkin hampain
* en vieläkään tiedä mikä musta tulee isona
* tarvitsen tilaa ja avaruutta ympärilleni, en voisi asua "nukkekodissa"
* haluaisin päästä pihalle tonkimaan just nyt, kevät tule jo!
* peili kertoo että hyöty- tai jotain muuta liikuntaa pitäisi harrastaa enemmän
* olen kova suunnittelemaan, toteutuksen kanssa on sitten vähän niin ja näin
* tykkään asua syrjässä hälinästä, aika ajoin käyn kaupungissa ihmettelemässä vilinää
* telkusta katselen eniten oikeiden ihmisten elämästä kertovia juttuja ja toiseksi eniten sketsiohjelmia

Tiinan kysymykset:
1. Oletko käynyt koskaan missään ns luontaishoidossa, shiatsu, vyöhyketerapia tms?
- kyllä olen kokeillut ainakin vyöhyketerapiaa ja reikiä
2. Onko sinulle tärkeää, että käyttämääsi kosmetiikkaa ei ole testattu eläinkokeilla ja suositko luontaiskosmetiikkaa?
- kosmetiikka käytän äärimmäisen vähän, ja nekin mielellään mahdollisimman luontaisia
3. Käytätkö luontoystävällisiä kodin puhdistusaineita?
- puhdistusaineitakin pyrin käyttämään mahdollisimman vähän, nekin mahdollisimman luontoystävällisiä ja biohajoavia, koska meillä ei mitään kunnallista jätevesisysteemiä täällä ole
4. Kierrätätkö?
- biojätteet, paperit, kartongit, kovat muovit, lasit, metallit, panttipullot ja tarpeettomat tavarat
5. Mihin matkustaisit?
- tällä hetkellä mielellään johonkin lämpimään (ei kuumaan), kuitenkin mukavan lähelle
6. Sitruuna vai mustaherukka?
- mustaherukka menee raakana, sitruuna harvemmin
7. Kirjoitatko bloggaamisen lisäksi muutakin, esim runoja tai päiväkirjaa?
- enpä, blogi on mun päiväkirja
8. Minkä kirjan luit viimeksi?
- viime viikonloppuna ahmaisin Antti Heikkilän Mielenrauhaa yhdeltä istumalta, sitä ennen mukaansa on temmannut Virpi Hämeen-Anttilan Toisen taivaan alla ja Tuomas Kyrön Kerjäläinen ja jänis
9. Missä kulttuuritapahtumassa kävit viimeksi?
- onko lie kulttuuritapahtumia nämä, mutta toissa kesänä kävin Olusilla ja nyt ystävänpäivänä kävin kirkossa konsertissa
10. Horoskooppimerkkisi?
- skorpioni
11. Lempiasusi?
- farkut, trikoopaita ja huppari, ei mulla muunlaisia vaatteita taida ollakaan..

Katohan, keksin muutaman kysymyksen ihan itse:
1. Mitä ilman et tulisi toimeen?
2. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
3. Minkälaista musiikkia kuuntelet?
4. Minkalaisista blogeista pidät?
5. Voisistko kuvitella ottavasi vaihto-oppilaan luoksesi asumaan?
6. Omistatko talviliikuntavälineitä?
7. Mitä harrastat?
8. Mitä tekisit jos saisit nyt kymppitonnin?
9. Voisitko lomailla pienessä mökissä ilman mukavuuksia keskellä ei-mitään?
10. Mitä luonto sinulle merkitsee?
11. Miten rentoudut?

Apua, enhän minä keksi montaakaan blogia jotka täyttää tuon lukijamääräkriteerin.. Huhuu, missä ootte?! Tämä lähtee nyt teille: Huopalintu, Mun Sun Meitin, lehmuskujalla, metsäkukkia, Maamolassa, Tillariinan fotobox, olkaapa hyvät! (Ei mitään paineita kuitenkaan :o) Toki tän saa ottaa jokainen jolla on alle 200 lukijaa.

lauantai 16. helmikuuta 2013

Ystävyyttä



Niin, piti tämä kirjoitella jo torstaina mutta kun aika kuluu kaikkeen muuhun.. Onneksi ystävänpäivä on joka päivä!

Sain ystävänpäivänä pari korttia, pari puhelua, liudan yleisiä ystävänpäiväntoivotteluja fb:ssä sekä yllättävän tekstiviestin kouluaikaiselta ystävältä. Siinä ei lukenut muuta kuin Hyvää Ystävänpäivää, ja perässä hymiö. Yllättävän viestistä teki se, ettei olla oltu tekemisissä ko. ystävän kanssa moneen vuoteen, ja ihan varmaan riskillä laittoi viestin että liekö numerokaan vielä entinen ja viesti edes päätyy perille. Mutta kylläpä onnistui noinkin pieni viesti ilahduttamaan kovasti!

Enpä itsekään sen kummempia ystävänpäivämuistamisia harrastanut: muualta lainattu rimpsu fb:ssä sekä yksi tekstiviesti, siinäpä ne tällä kertaa. Monesti meillä on juhlittu ystävänpäivää vähän suuremmastikin, sillä kahden lapsen nimipäivät sattuu siihen lähettyville, joten on ollut monta syytä kutsua ystäviä - eli tässä tapauksessa lähinnä sukulaisia - kylään. Nyt sukulaiset on kaukana, mikä on toisaalta sääli, sillä heidän joukossaan on monia ihan ystäviä.

Olen omasta mielestäni onnekas: olen onnistunut hankkimaan uusia ystäviä myös aikuisiällä. Yleensähän ystävät löytyy koulusta, harrastuksista, naapureista, ja niinpä se taitaa olla minunkin kohdalla. Onpa mulla muutama alunperin nettituttukin, joista on tullut ihan oikeita ystäviä livetapaamisten myötä. Yhtään blogiystävää en oo vielä livenä tavannut, asiaan saattaa tulla muutos tulevana kesänä jos saadaan järkättyä puutarhabloggaajien tapaaminen, tai lähinnä jos saan järkättyä itteni paikalle. Jännää!

Tätä nykyä meillä mietitään mistä saisi uusia ystäviä pienellä paikkakunnalla kaukana sivistyksestä asuva nuori äiti, sekä kaksi ujoa nuorta miestä. Tarve tavata muita samanikäisiä ja samanhenkisiä, joko tyttöjä tai poikia, on suuri. Mutta eipä se olekaan niin yksinkertaista tässä nykymaailmassa vaikka muuta voisi luulla..

Ihania päiviä kaikille niin "oikeille" kuin virtuaaliystävillekin! Ootte tärkeitä!

tiistai 12. helmikuuta 2013

Aku Ankat hyötykäyttöön



Meillä asuu ankkafani, välillä useampikin. Taskareita ollaan kerätty kymmenisen vuotta, siltä ajalta on kaikki (tallessa?), ja aiempiakin muutamia. Ja tietty nyt kun tulee jo toista kierrosta niitä reiluja satasia, niin niitäkin on kerätty. Itse lehteä meille on tullut aina silloin tällöin pikku pätkiä, eikä kenelläkään ole oikein halua niitä alkaa säilömään. Onneksi.. Mutta kun eihän niitä voi kierrätykseenkään laittaa, niin mitä niillä sitten tehtäisiin..?

No, taitellaan niistä suikaleita, jotka sitten teipataan sopivan pitkiksi pötköiksi, ja sitten vain punotaan. Tosi helppoa ja hirmu hauskaa! Ja niin saadaan lisää säilytyspaikkoja kaikelle pienelle, ja ehkä vähän suuremmallekin sälälle. Tosin yhdestä akkarista tulee vain seitsemän suikaletta, ja tuossa taittelussa on oikeesti ihan hirmu iso homma, mutta kivaa silti.




ps. Käykäähän kurkkaan meidän punonnanopettajan sivuja, ihan huikeeta kuinka joku osaa!

torstai 7. helmikuuta 2013

Seikkailu kutsuu?




Jaahans, uutta koulutusta taas pukkaa. Ehkä. Hain jo toissasyksynä maaseutumatkailuyrittäjäkoulutukseen, mutta oli niin vähän porukkaa silloin tulossa että eivät saaneet kurssia pystyyn. Nyt sitten soitti sieltä ihminen ja kysyi vieläkö kiinnostaa, kurssi alkaa yhdessä seikkailuohjaajakoulutuksen kanssa. Sanoin kyllä kiitos tulen, mutta nyt kun näin lukujärjestyksen aloin oikeesti miettiä olikohan sittenkään viisas teko.. Nimittäin sieltä löytyy mm:

* lumikenkäilyä - tykkään kyllä, mutta en just sinä päivänä pääse
* retkiluistelua - en osaa luistella, enkä edes halua osata, apua!
* melontaa - ajatuksena ihan kiva, uskaltaisinkohan oikeesti kokeilla..
* suunnistusta - siitä sentään tykkään, ja jopa osaan lukea karttaa
* avovesisukellusta - uimisesta tykkään, silleen pää pinnalla kiitos
* mönkkäri-/moottorikelkkasafaria - vauhdikkaat moottorihärvelit, huoh..

Mies sanoikin että ihan on ku mulle tehty tuo lukujärjestys.. Toki sieltä löytyy myös esim. puhtaanapitoa, ravitsemusosaamista, venäjänkielen tehokurssia ja työssäoppimista, mutta silti.. Elämä on seikkailu!

tiistai 5. helmikuuta 2013

Lähempi tarkastelu




Kovin läheistä tarkastelua ikkunat ei kestä, kröhöm, mutta näytetään nyt riskillä muutama lähikuvakin.. Pohjatyöt oli siinä kun rätillä vähän huitasin enimpiä hämähäkinseittejä, kärpäsenkakkaroita ja pölypalleroita syrjään. Ei käynyt pienessä mielessäkään että niitä ois pitänyt jotenkin hioa tai jotain. Maali on mitä sattui löytymään, eli ihan remppamaalia eikä mitään kiiltävää oikeeta ikkunamaalia (sitäkin meillä jossain ois, mutta kun se ei ole ollenkaan valkoista vaan ihan kellervää..). Pensseleinä käytin neitin öljyvärisiveltimiä, ne oli tarpeeksi kapeita noihin lasiin rajoittuviin vinoihin osiin, ne maalasin ensin (oli tarkkaa hommaa ja vähän meni paikoitellen lasin puolellekin maalit), ja sitten himpun leveämmällä siveltimellä nuo ristikot, ja lopuksi ruuvailin helat pois ja maalasin nuo kehykset vai mitkä onkaan. Enkä ollenkaan edes maalannut ikkunoiden sivustoja, joten jos joskus innostun maalailemaan nuo välistä näkyvät puut valkoisiksi pitää sitten samalla maalata myös ne reunat, ja sitten tulee tiivisteiden vaihtokin ehkä kyseeseen. Tällä hetkellä kelpaa vallan hyvin just noin. Sälekaihtimet heivasin kokonaan pois, niitä ei pohjoisen puolen ikkunoissa koskaan olla tarvittu, muistoksi jäi toki isot reiät jotka pitää vielä tukkia jollain. Meillä on kätevästi tuollaiset kolmilehtiset ikkunat, joissa jokainen puoli on pestävä, eli jos haluaisin maalata ikkunat kokonaan, pitäisi koko urakka toistaa moneen kertaan. Sillä ikkunoita meillä on keittiössä kuusi kappaletta, jokaisessa kuusi ruutua (paitsi se keskimmäinen lehti on pelkkä yksi iso ruutu), että laskee siitä kuinka paljon esim. pesemistä (tai maalaamista) noissa on...Ulkopuolelta sentään ovat valkoiset jo valmiiksi. Nyt tykkään noista noin että vähän puuta näkyy, joten kelpaa toistaiseksi.

Huom. Kissat tykkää maalatustakin puusta, eikä ollenkaan halua teroittaa kynsiään niihin. Pitäähän elämänjälkien saada näkyä, eiks vaan.

maanantai 4. helmikuuta 2013

Happyhappyhappy!




Tänään saan keittiön ikkunarempan valmiiksi! Sitten ei puutu kuin listojen maalaus, niin toistaiseksi saapi kelvata. Kyllä taas huomaa miten tuo puunväri syö valoa. Muuta huonoa ei noissa valkoisissa ikkunanpielissä ole kuin se, että nyt pitää alkaa kaikki muutkin ikkunat maalaamaan kun tuli noista niin hienot!

Ostin uuden käsilaukun! Isosiskoksi tuolle mun hyvinkäytetylle marimekolle. Olen ajanut tuota uutta nyt sisään muutaman päivän, ja voi että se on tilava. Mahtuu mukaan varaostoskassi, virkkuukset, kirja, kamera ja vaikka mitä. Toisaalta kestää pitkään penkoa sieltä tietty esine, kun nyt tulee kuljetettua mukana kaikenlaista..

Remppailu jatkuu! Pikkupikkuhiljaa ollaan aloitettu hiomaan olohuoneen lattiaa. Toivon mukaan remppa on valmis ennen kuin pikkumyttyrä lähtee liikkeelle :o)

Ilmassa on jo kevään tuntua, eikös olekin!

lauantai 2. helmikuuta 2013

Pari ajatusta


Yksi tämä päivä vastaa kahta huomista; älä jätä koskaan huomiseksi sitä minkä voit tehdä tänään.
-Benjamin Franklin


Maailma on kuin nokkonen, hipaise sitä ja se polttaa. Mutta tartu siihen lujasti niin se ei polta.
- Edward G. L. Bulwer-Lytton


Tilaisuus jää monelta huomaamatta, koska sillä on yllään haalarit ja se näyttää työnteolta.
-Thomas A. Edison


Elämä on aika hassua. Jos ei suostu vähempään kuin parhaaseen niin sen usein saakin.
-W. Somerset Maughan