Suurperhe-elämää maalla. Lapsia, lemmikkejä ja luomua. Puutarhastelua. Maatöitä, puutöitä, käsitöitä.

maanantai 31. lokakuuta 2011

Miehiä ;o)

1. On tärkeää löytää mies, joka osallistuu keittiötöihin, kokkaa, ja jolla on hyväpalkkainen työpaikka.
2. On tärkeää löytää mies, joka saa sinut nauramaan.
3. On tärkeää löytää mies, johon voit luottaa ja joka ei valehtele.
4. On tärkeää löytää mies, joka on hyvä sängyssä.
5. On tärkeää, että nämä neljä miestä eivät tunne toisiaan.

Täytyypä ihan arpoa mihin kohdista 1-4 tuo oma mies sopii, ja alkaa etsiskelemään niitä kolmea muuta.. No ei sentään. Ylämäkiä ja alamäkiä, ja välillä ihan tasaistakin menoa on ollut. Tällä viikolla homman nimi on halkoliiterin tyhjennys, kaiken muun tekemisen ohella.

En tähän hätään löytänyt yhtään kuvaa miehistä. Kissapojat tässä poseeraavat hauskan symmetrisesti. Nooa 3 vuotta ja 5 kg, Hemmo 1,5 vuotta ja 6 kg.

lauantai 29. lokakuuta 2011

Pari pikkuprojektia

Nämä on roikkuneet jo pitkään siinä "tehdään kun ehditään" -listassa. Ensinnäkin pihaportaat. Alaportaan tekeminen on luvan kanssa jätetty ensi kesään, ja keskiporras on ollut "valmiina" jo pitkään. Ylätason virkaa on toimittanut viisi klonksuvaa irtolautaa, joilla kulkeminen vaati hieman tarkkuutta. Anoppi kävi kylässä tässä muutama viikko sitten, ja muistutti että portaat pitäisi tehdä valmiiksi ennen lumia. Tosiaan.. Muttakun laudat täytyy halkaista ja kiinnittää palikoilla toisiinsa, että saadaan koko ylätason kokoinen "rappuralli". Hetken mietin kelvollista väliaikaisratkaisua, ja päädyin tekemään kolme harvaa ritilää, jotka ruuvasin nurkista kiinni. Nyt ei klonksu, eikä kukaan tipu tyhjyyteen aamukiireessä ovesta ulostuessaan.


Toinen lähes yhtä kauan tekemistä odottanut homma on ollut vessasyvennyksen paneelien maalaus. Vieressä olevan pukuhuonekopperon maalasin melkein kokonaan silloin joskus elokuulla, vain katosta jäi muutama paneeli maalamatta. Syyslomalla ostin purkin Intoa, ja heti kun Mies oli irroittanut listat, alkoi valkaisuoperaatio.

Ennen:

Nyt:

Valoa tulvii tähän ikkunattomaan nurkkaukseen heti ihan eri tavalla. Kunhan vähän lepuuttelen rasittuneita maalauslihaksiani, jaksan ehkä sutia kattopaneelitkin, plus listat. Miehen heiniä onkin sitten väliovien maalaus. Niitä on tässä talossa kaikkiaan kymmenen kappaletta.

perjantai 28. lokakuuta 2011

Puusavottaa


Tienvarren tukkipinosta osa on siirtynyt sahalle, ja sahalta jo latoon asti kuivumaan. Siinä on lautaa ja lankkua eri leveyksissä tulevia rakennusprojekteja varten vaikka kuinka. Ja lisää on luvassa, toivottavasti saadaan tukkipinot kokonaan pois ennen lumia. Kuorilaudoista ja muutamista huonommista tukinpätkistä tehtiin polttopuita, tänään tuli kärry jo ihan täyteen. Seuraavaksi tehdään tilaa puuliiteriin siirtämällä kuivat puut jonnekin lähemmäksi taloa katoksen alle, että saadaan nämä sinne kuivumaan. Onpa taas pariksi talveksi puita uuniin ja kiukaaseen.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Desiderata


Mene tyynesti hälyn ja kiireen keskelle
ja muista, mikä rauha voi kätkeytyä hiljaisuuteen.
Niin pitkälle kuin itsestäsi luopumatta on mahdollista,
pysy hyvissä väleissä kaikkien ihmisten kanssa.
Puhu oma totuutesi rauhallisesti ja selkeästi,
ja kuuntele muita, myös tyhmiä ja tietämättömiä,
heilläkin on tarinansa kerrottavana.

Vältä äänekkäitä ja hyökkäileviä henkilöitä,
he ovat piina sielulle.
Jos vertailet itseäsi muihin,
voit tulla turhamaiseksi ja katkeraksi,
sillä aina on olemassa
suurempia ja mitättömämpiä ihmisiä kuin sinä itse.
Iloitse saavutuksistasi yhtä lailla kuin suunnitelmistasi.

Säilytä kiinnostus omaan elämäntyöhösi,
olipa se kuinka vaatimaton tahansa;
se on todellista kiinteää omaisuutta ajan ja onnen vaihtelussa.
Harrasta varovaisuutta liiketoimissasi,
sillä maailma on petkutusta täynnä.
Älköön se kuitenkaan tehkö sinua sokeaksi sille,
mitä hyvyyttä on olemassa;
monet ihmiset tavoittelevat korkeita ihanteita,
ja kaikkialla elämä on täynnä sankaruutta.

Ole oma itsesi.
Varsinkaan älä teeskentele kiintymystä.
Älä myöskään ole ivallinen rakkauden suhteen,
sillä kaiken kuivuuden ja hurmattomuuden keskellä
se on ikuista kuin ruoho.

Ota lempeästi vastaan vuosien antama neuvo,
luopumalla tuskattomasti nuoruuteen kuuluvista asioista.
Kasvata ja vahvista henkeästi suojaamaan sinua
äkillisen epäonnen kohdatessa.
Mutta älä masenna itseäsi kuvitelmilla.
Monet pelot ovat uupumuksen ja yksinäisyyen synnyttämiä.
Terveellistä itsekuria unohtamatta
ole lempeä itseäsi kohtaan.

Olet universumin, maailmankaikkeuden lapsi,
et vähempää kuin puut ja tähdet;
sinulla on oikeus olla täällä.
Ja olkoonpa se sinulle selvää tai ei,
maailmankaikkeus joka tapauksessa kehkeytyy
niin kuin sen tuleekin.

Sen vuoksi säilytä rauha Jumalan kanssa,
olkoon kuvasi Hänestä mikä tahansa,
ja mitä lienevätkin toimesi ja rientosi,
elämän hälisevän sekasorron keskellä
säilytä rauha sielusi kanssa.

Kaikessa valheessaan, vaivassaan
ja säkyneine unelmineen
se on yhä kaunis maailma.
Ole tarkkaavainen.
Koeta olla onnellinen.

Löytynyt St. Paulin kirkosta Baltimoresta 1692

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Syysloman saldo


Kaksi kertaa uimahallireissu. Hauskoja hetkiä ystävien seurassa (Kiitos!!). Hillumista HopLopissa. Maailman parasta mustikkapiirakkaa. Yökyöpelöintiä. Paljon perunanpyörittelyä. Maalaamisen miettimistä. Neiti näytti baarimestaritaitojaan. Ainakin vähän akkuja ladattu arkea varten.

perjantai 14. lokakuuta 2011

Tämän viikon ilonaiheita


(Count your blessings..)

* Pojat on kulkeneet koulun ja kodin väliä bussilla. Aamuisin ovat hienosti ehtineet kyytiin, ja vain yhden kerran Pienimmäinen "unohti" että piti tulla bussilla kotiinkin.
* Odotan innolla huomista tekstauskurssia, en oikein tiedä miksi, mutta on kiva odottaa jotain kivaa.
* Heinävajasta pilkistää jo vähän lattiaa.
* Tänään on ollut ihanan aurinkoinen ja kirpsakka syyspäivä, kasvimaa on siistiytynyt paljon.
* Olen kysellyt ensi viikolle kivoja kyläilypaikkoja, siitäkin olen kovin innoissani kun näen pitkästä aikaa vanhoja kamuja.
* Neiti on jo ihan melkein terve.
* Elisa on asentanut 3G:n tuohon ihan lähelle, lainamokkula toimii mainiosti. Voidaan ehkä vaihtaa tämä kallis @450-netti halvempaan.
* Elämä on ihanaa!
* Ensi viikko on koululaisilla lomaa = äitillä kans. Lomafiiliksissä!

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Virkeä väripari


Ties millä värjätty sileähkö ihmisenkarva meets sipulinkuorilla värjätty karkeahko lampaankarva. Tuo sipulinkuorilangan väri on vaan niin kaunis, koska se on melkeinpä ruma. Ei yhtään mun väri, ja silti tykkään siitä ihan hirveesti! Oikeessa elämässä väri on vielä vähän vihertävämpi kuin tuossa keinovalokuvassa. Ja tosiaan ihanan karkeeta on lanka, ei sovi millekään hienohipiäisille.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Vastaisku tekstiviesteille


Ihan kuin noita viikottaisia harrastuksia ei muuten vielä olisi tarpeeksi (joogaa, lavatansseja, 3 x itämaista tanssia).. Nyt on lisäksi vielä lauantaisin tekstausta ja kalligrafiaa. Olenkin aina tykännyt tehdä tarkkaa ja säntillistä tekstiä, vaikka mun käsiala onkin kaikkea muuta :o) Tekstauskurssi jatkuu joulukuulle asti, ja toiveena olisi oppia muutama fontti, ja saada käsi tekemään sellaista jälkeä kuin silmä haluaa. Melkoista aivojumppaa, ja kyllä siinä käsikin saa mukavasti liikuntaa..

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Satunnaisuuksia


Just nyt mulla tekis mieli haluta tehdä jotain. Siis että olis hirvee hinku johonkin, niin ettei melkein malttais odottaa että pääsee tekemään. Ihan sama mitä: lukemista, värkkäämistä, virkkaamista, maalaamista, remppaamista, mullankaivamista, valokuvaamista, jotain vaan. Mitähän se voisi olla..

Tätä nykyä kulutan päivittäin pari tuntia kylmässä navetassa perunan seurana istuen. Se on mun päivätyö. Perunanlajittelu ei kuitenkaan ole sellaista hommaa, että aamulla herätessä ois kiire sitä tekemään. Kun pojat on saatu kouluun, mulla on kiire katsomaan boksilta edellisen illan BB. Ja sitten vasta perunahommiin.

Kylmässä navetassa ei voi olla pitkään. Täytyy olla villasukat jalassa, mieluummin kahdet. Muita sukkiapa en koskaan käytäkään. Villasukat kuluu nopeasti puhki päkiän kohdalta, mulla on varmaan niin karheat jalkapohjat. Eilen onnistuin löytämään reiättömät villasukat! Joskus lainaan muiden yhtä isojalkaisten perheenjäsenten villasukkia, ne kun ei saa niitä kulutettua puhki.

Ja kyllä muualtakin palelee kuin vain varpaista. Kankut on aina ihan jäässä, vaikka mulla on sellanen eristävä istuinalusta pelhauksen alla ja monet housut jalassa. Aina kun tulen sisälle navetasta, istun hetken vessan lämpimällä lattialla. Siinä samalla olen suunnitellut vessaan sellasta vähän shakkiruudukasta lattiaa, ja seinään hempeän turkoosia vaakapanelointia. Ja kalusteet täytyis tietenkin myös uusia sopimaan pintoihin.

Siitä olen kovin iloinen, että kodinhoitokoppi on pysynyt siistinä. Samoin viereinen pukuhuone, ja siellä on jo seinät vaihtaneet väriä ja kattokin osittain. Niihinkin vois tulla sellaiset shakkiruutulattiat. Ja pukuhuoneeseen tarvitaan ehdottomasti peili ja penkki, ja yläkaapit joihin saa pinottua puhtaat pyyhkeet.

Muutenkin olen tosi kova suunnittelemaan kaikenlaista. Enimmäkseen sellaisia juttuja kuin parannuksia tähän meidän ihanaan kotiin, mitä laitetaan kasvimaalle kasvamaan ja mihin järjestykseen, kukkapenkkejä ja sen sellaisia. Oikeesti olenkin suunnittelualan yrittäjä. Sen lisäksi että olen maatalousyrittäjä. Ja emäntä, ja kotiäiti, ja, ja, ja..

Ja vielä kun jostain saisi jonkun joka - simsalabim vaan - toteuttais kaikki mun suunnitelmat. Lottovoitto vois auttaa kovasti, mutta en koskaan lottoa. Sen sijaan patistan kyllä Miestä lottoamaan. Miehen lottovoitot aion sijoittaa parhaalla mahdollisella tavalla: kotiin ja perheeseen.

Oikeesti olen kyllä hyvä kestämään kaaosta, keskeneräisyyttä ja väliaikaisratkaisuja. Tiettyyn pisteeseen. Ymmärrän hyvin, että ensin tehdään pelto- ym työt alta pois, ja sitten vasta jatketaan pääsiäisenä aloitettua keittiön lattialankkujen hiomista. Ja jaksan uskoa että lattian maalauskin on näköpiirissä. Ei kuulemma puutu kuin palettiveitsi niin päästään maalaamaan lankkuja. Niin sen hiomisen jälkeen siis.

Nämä satunnaiset paljastukset liittyvät tähän tunnustukseen,


jonka sain Pionihulluutta ja puutarhaunelmia -blogin Tiinalta. Käykääpäs puutarhahullut Tiinan ihanassa blogissa kurkkaamassa kauniita kukkakuvia ja mukavia pihajuttuja.

Suurkiitos tunnustuksesta Tiinalle vielä kerran! Tykkään näistä kauheesti, varsinkin kun pääsee paljastelemaan asioita joita ei ehkä muuten tulisi kerrottua. Paljastusten myötä oppii aina vähän lisää muista kanssabloggaajista. Vai miten on, tuliko uutta tietoa?

Tunnustuksen saaneen kuuluu kiittää tunnustuksen antajaa, ja ojentaa se eteenpäin kahdeksalle ihanalle blogille. Sekä kertoa itsestään kahdeksan satunnaista asiaa. Kiitetty on, satunnaiset on kerrottu, ja se eteenpäin ojentaminen on aina yhtä vaikeaa.. Kaikki ei näistä tunnustuksista tykkää, monella tämän on jo saanut, ja monelle sen haluaisin antaa. Tässä nyt muutama erikseen mainittuna, muutkin saa mukaansa ottaa mikäli haluaa:

Maelka Unelmien mummonmökki -blogista,
Sari Sukkasillaan -blogista,
Kesäkukka Kesäkukan elämää -blogista,
Geranium Tontti 559 m2 -blogista ja
hanna Hannalasta - olkaapa hyvät!

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Voi taivas


Nähtiin huikeaa väri-ilottelua taivaalla perjantai-iltana auringonlaskun aikaan. Aikaisemmin tällä viikolla kuljetettiin koko perhe (siis me kaikki neljä täällä asuvaa perheenjäsentä) perunoita pellolta kellariin taskulampun valossa tähtitaivaan alla. Silloin nähtiin revontulet! Vihreät valot tanssi taivaalla, ja tähtiä oli joka puolella. Bongattiin yksi satelliittikin kuljeskelemassa tähtien seassa.