Matkailua, enkeleitä, luomuviljelyä, itsensä etsimistä ja löytämistä. Kuvia ja vähän tekstiä.

perjantai 28. toukokuuta 2010

Reissussa


Meinasin laittaa että kesälomareissussa, mutta kun vielä ei ole loma eikä enää kesä, niinpä oltiin reissussa vaan.

Sunnuntaina huristeltiin sinistä tietä länteen. Lännempänä oli tasaisempaa ja isompaa, muttei yhtään sen vihreämpää kuin meilläkään. Omenapuut kukki talojen pihoilla ihanasti. -Melekein ku ulukomailla, tuumasivat lapset kun näkivät kaksikielisiä tienvarsikylttejä. Yövyttiin Tropiclandiassa, joten altaassa käytiin pulikoimassa sekä illalla että aamulla. Maanantaina ajeltiin katsomaan vanhaa Vaasaa. Tihkusateessa ja koleassa säässä näpit jäässä ihasteltiin Pyhän Marian kirkon raunioita. Ihan mahtava paikka!





Reissusta lähti mukaan myös tämä söpöläinen:


Egyptinmau Anselmi Junnu Sakari, Neitin uusi karvalapsi.. Juu, onneksi Neiti elukoineen muuttaa kohta omaan kotiin..

lauantai 22. toukokuuta 2010

torstai 20. toukokuuta 2010

Lähteellä

Metsän reunassa, mansikkapellon alanurkassa nököttää vanha savusauna. Saunan ja vanhan kukkivan tuomen välistä kulkee polku lähteelle. Näin alkukesällä se on vielä varsin helppokulkuinen, polun reunalla kasvaa rentukoita. Helleviikolla nestetankkaus hoituu suoraan lähteestä haetulla, raikkaalla vedellä. Viisitoista litraa kerrallaan, vanhalla maitokärryllä ylämäkeen, keittiöön asti.






maanantai 17. toukokuuta 2010

Ihanasti pihalla


Neljän päivän kesäloma teki hyvää, vaikka eihän mulla lomaa edes ollutkaan. Heti kyllä tuntuu lomalta kun ei tarvi aamulla lähetellä lapsia kouluun. Oli tosi hikinen kolmen päivän reissu. Pikapyörähdys puutarhamessuilla Ouluhallissa, töitä, lisää töitä, puutarhavisiitti, lauantainen aamupäivä kauppakeskus Zeppeliinissä, synttärikahvit. Löhöilyä, kevyttä evästä, rupattelua - ja auts, levyllinen suklaata.. Nyt on kaikki akut ja patterit ladattu hyvällä energialla piiitkäksi aikaa.


Ajeltiin kotiin lauantaina vasta illasta. Oli niin ihanan rauhallista tien päällä, melkein viileätäkin jo hellepäivän iltana. Kotona tuoksuu etelänreissulle. Vessassa on viileät lattiakaakelit. Hikisenä iltapäivänä peltotöiden jälkeen syödään jäätelöä ja juodaan mehua terassilla. Öisin on voinut pitää ikkunoita iihan auki ja vähän väliä havahtua linnunlauluun. Nyt on tuuli taas yltynyt ja arki alkanut. Tuntui hassulta laittaa lapsia aamulla kouluun, keskellä kesää. Neljän päivä loma on kuitenkin liian lyhyt.


Voitin Helin blogin arvonnassa läjän ihania kortteja sekä sen jo syödyn suklaalevyn. Kiitos Heli, nämä on oikeita helmiä!

tiistai 11. toukokuuta 2010

Toukotohinoita


Toukokuu kohta puolessa. Tuntuu että maisema vaan junnaa samassa harmaassa ja ruskeassa. Ihan vähän, ihan pieniä vihreitä nousee maasta, loput odottavat varmaan sitä lämpöaaltoa jonka loppuviikosta pitäisi tulla hellimään meitä. Tänään vielä on pihatyöpäivä, kasvimaata pitäisi saada käännettyä vähän lisää, kohta on kylvöaika. Huomenna lähden taas muutaman päivän yhdistetylle huvi- ja työmatkalle, saan jopa assistentin mukaani. Toivottavasti helleaalto ei sillä välin kukita kaikkia kukkia loppuun.

Viljelyrintamalla tänä kesänä on luvassa viherlannoitusta. Virnaa, kauraa ja italianraiheinää on hankittu. Pellot odottavat kyntäjää ja kylväjää. Jospa tällä kertaa saataisiin ajoissa siemenet peltoon. Viime kesän ohrapelto on apilanurmena. Loput pelloista jää edelleen ennalleen vanhaksi nurmeksi, niiden kimppuun käydään sitten ensi vuonna. Tarkoitus on myös laittaa vähän perunaa. Myös mansikoiden ja omenapuiden istutus on haaveissa tälle kesälle. Kohta onkin tohinaa tiedossa.

Hankin uuden kameran, ja siinä sitä onkin opettelemista. Ihan kaikin puolin täydellinen ei tämäkään ole, tai voi ollakin kunhan sitä oppii käyttämään.. Makro-objektiivia kaipailen.. Neiti on innostunut opiskelemaan valokuvauksen saloja, ja saakin jo otettua hienoja otoksia. Vaikkapa Mollysta istumassa pääsiäisasetelmassa :o)


torstai 6. toukokuuta 2010

Sata haavetta ja kaksi sääntöä

Kolmisen vuotta sitten meillä oli tyttöjen kanssa DreamTeam. Isoon vihkoon listattiin sata haavetta ja kannet päällystettiin haaveiden kuvilla. Omaan listaani sain kasaan 94 haavetta, ja nyt kun aikaa on kulunut niin ihme ja kumma - osa listan haaveista on tosiaan toteutunut! Mitään hirveetä tavaralistaa en toki tehnytkään, reilusti suurin osa haaveistani oli ja on edelleenkin jotain ihan muuta. Voisikin olla aika päivittää listaa..

- maaseudun rauha - mukavia haasteita - ystäviä - metsässä kulkeminen - luomuviljely - tanssiminen - elämyksiä, kokemuksia -


Kaksi sääntöä noudatettavaksi
1. Aloita
2. Jatka

Siirrä vain jalka toisen jalan eteen. Pidä silmäsi auki ja näe päämäärä saavutettuna. Pidä korvasi valppaina ja kuule vain rakentavaa palautetta ja myönteisiä viestejä. Pidä sydämesi avoinna ja tunne iloa onnistumisestasi.

Aloita ja jatka menoa. Se toimii joka kerta. Lupaan sen.

tiistai 4. toukokuuta 2010

Kukoista!, osa 7


Kiitä elämää

”Elämälle kiitos, sain siltä paljon”, kirjoitti chileläinen laulaja ja lauluntekijä Violeta Parra hyvin tunnetussa laulussaan. Tämän laulun tekemisen jälkeen hän kuoli.

Kiitollisuus on yksi ihmiselämän suurimmista voimavaroista. Voimme vaikuttaa rajallisesti siihen, mitä elämä tuo tullessaan, mutta elämän vuosirenkaiden kertyessä tulee helpommaksi havaita, miten koko elämä on oikeastaan lahjaa. Mistä kaikesta sinä voit kiittää elämää tänään, tässä? Kirjoita paperille kymmenen ensimmäiseksi mieleen tullutta asiaa. Olet rikas!

Voit myös katsoa omaa elämääsi taaksepäin ja miettiä, mistä kaikesta voit olla kiitollinen. Elämälle, lähimmillesi, sattumalle, johdatukselle, jumalalle – voit kokea asian juuri niin kuin koet. Miten ihmeellisesti elämä kuljettaakaan meitä jokaista; ylös, alas, oikealle, vasemmalle, eksyksiin ja perille tähän hetkeen, sellaisena kuin se avautuu, nyt.

”Elämälle kiitos,
sain siltä paljon
kun sain siltä naurun,
sen vierelle itkun.
Niin erotan selvään
onnen ja tuskan,
jokaisen laulun
läikkyvän pohjan,
yhteisen laulun,
jota itsekin laulan.
Elämälle kiitos,
sain siltä paljon.”

(Violeta Parra, suomennos Jaana Lappo)

Koko artikkeli täällä.